perjantai 28. joulukuuta 2012

Isku lomauttaa 61 työntekijää
Perjantai 28.12.2012
Kalustekonserni Isku vähentää kokonaisuudessaan yhteensä 38 henkilöä ja lomauttaa toistaiseksi 84 henkilöä.
Iskun kaksivaiheisten yt-neuvottelujen toinen vaihe päättyi tänään perjantaina. Toinen vaihe on koskenut 420 Lahden tehtaiden työntekijää.
Neuvottelujen tuloksena Isku Teollisuus lomauttaa toistaiseksi 61 henkilöä. Koko muuhun henkilöstöön kohdistuvien osa-aikaisten lomautusten vaikutukset jakaantuvat seuraavan kuuden kuukauden ajalle, tehtaan tilausten mukaan.
Kokonaisuudessaan yt-neuvottelujen piirissä on ollut noin 900 henkilöä. Neuvottelujen tuloksena Isku-Yhtymä lomauttaa toistaiseksi 84 henkilöä ja irtisanoo 11 henkilöä. Eläke- ja muilla järjestelyllä poistuu 11 henkilöä.Iskun ulkopuolisille palveluntuottajille siirtyy 16 henkilöä.
Koko muuhun henkilöstöön kohdistuvien osa-aikaisten lomautusten vaikutukset jakaantuvat seuraavan kuuden kuukauden ajalle.

Kauppalehti

tiistai 18. joulukuuta 2012

Kypros alkoi maksaa palkkoja eläkerahoilla


Talousvaikeuksissa oleva Kypros on joutunut lainaamaan miljoonia euroja valtio-omistuksessa olevien yhtiöiden eläkekassoista saadakseen valtion työntekijöiden palkat maksettua.
Valtiovarainministeriön Christos Patsalides kertoi maanantaina, että ministeriö on pyytänyt kolmelta isolta yritykseltä 250 miljoonan euron lainaa. Yritykset ovat suostuneet lainaamaan varoja eläkesäästöistään, kertoo Kathimerini-lehti.
Patsalidesin mukaan lainan avulla valtio pystyy maksamaan palkkoja helmikuun loppuun asti. Siinä vaiheessa Kyproksen odotetaan saavan ensimmäinen maksuerä tukipaketista, josta maa sopii parhaillaan troikan kanssa.
Accenture lakkauttaa Oulun toimipisteen – 275 saa lähteä
18.12. 11:12     Taloussanomat


Sonera irtisanoo asiakaspalvelusta

Sonera irtisanoo asiakaspalvelusta
Teleoperaattori Sonera vähentää asiakaspalvelusta 44 tehtävää.
It-viikko
17.12.2012

Telekonserni TeliaSonera on saanut päätökseen yt-neuvottelut Suomen matkaviestinpalveluiden asiakaspalvelussa. Neuvottelut toimintojen uudelleenjärjestelyistä käynnistyivät marraskuun alussa. Neuvottelujen käynnistyessä Sonera puhui 56 työpaikan vähennyksestä.
Potkut ovat pelättyä pienemmät. Yt-neuvottelut johtavat 44 tehtävän päättymiseen. Suurin osa tehtävistä on asiakaspalvelun tukitoiminnoissa.
Soneralla on ollut käynnissä kolmet yt-neuvottelut yhtä aikaa. Neuvottelut jatkuvat edelleen kuluttaja- ja yritysliiketoiminnoissa. Neuvottelut voivat Soneran mukaan johtaa 80 työtehtävän päättymiseen.

perjantai 14. joulukuuta 2012

Ulosottoon raju karsinta: toimipaikkojen määrä vähenee 63%, liipasimella 110 virkamiestä

14.12.2012

Ulosottovirastojen toimipaikat vähenevät 178:sta 66:een. Nykyiset 22 päätoimipaikkaa säilyvät ennallaan, mutta sivutoimipaikkoja on enää 44.

 Muutokset tulevat voimaan vuoden 2013 alusta.  Ulosottovirastoille on kuitenkin varattu siirtymäaikaa vuoden 2014 loppuun toteuttaa toimitila- ja henkilöstöjärjestelynsä.
Muutokset koskevat 110 virkamiestä, joille varataan mahdollisuus siirtyä työskentelemään saman ulosottoviraston johonkin muuhun toimipaikkaan.

"Nokian Renkaat irtisanoo sairaita ja perheellisiä"

"Nokian Renkaat irtisanoo sairaita ja perheellisiä"
Työntekijät ovat tänään marssineet ulos Nokian Raskaiden Renkaiden tehtailla Nokialla. Syynä on henkilöstöpolitiikka.
 
Taloussanomat
14.12.2012

Nokian Raskaiden Renkaiden luottamusmiehen mukaan ulosmarssin syynä on yhtiön harrastama henkilöstöpolitiikka.
– Päädyimme tähän ratkaisuun, kun näimme työnantajan tekemän listan irtisanottavista ja lomautettavista. Listalla on perheellisiä, sairaita ja ay-aktiiveja, sanoo pääluottamusmies Janne Makkonen tiedotteessa.

Nokian Raskaiden Renkaiden työntekijät marssivat ulos jo aiemmin tällä viikolla, kun yhtiö ilmoitti lähes viidenkymmenen työntekijän irtisanomisista ja lomautuksista. Toimet ovat työntekijöiden mukaan ylimitoitettuja.
Tämä ulosmarssi kesti yli vuorokauden. Tämänkertainen mielenilmaus päättyy lauantaina iltapäivällä.
Taloustiedot
Nokian Renkailla on yt-neuvoteltu tänä vuonna useampaan kertaan.

tiistai 11. joulukuuta 2012

OP-Pohjola karsii rajusti: 561 työpaikkaa katoaa

OP-Pohjola karsii rajusti: 561 työpaikkaa katoaa
OP-Pohjola ajaa kustannuksiaan alas kovalla kädellä, sillä keskusyhteisökonserni vähentää yhteensä 561 työpaikkaa. Näistä lähes puolet on irtisanomisia. 
 
Taloussanomat
10.12.2012
 
Pankki- ja vakuutuskonserni OP-Pohjola vähentää syyskuussa alkaneiden yt-neuvottelujensa tuloksena 561 työpaikkaa keskustoiminnoistaan. Irtisanottavia on 247. Muiden järjestelyjen kautta konsernista lähtee 314 henkilöä.
Lisäksi 150 henkilön tehtävät ulkoistetaan.
Neuvottelujen alkaessa OP-Pohjola arvioi, että ne voivat johtaa enintään 700 henkilön irtisanomiseen. Lisäksi 215 henkilön työtehtäviä suunniteltiin ulkoistettaviksi.
OP-Pohjola hakee uudelleenjärjestelyohjelmalla 150 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä vuoden 2015 loppuun mennessä.

OP-Pohjola-konsernin palveluksessa oli syyskuun lopussa lähes 6 600 henkilöä.

tiistai 4. joulukuuta 2012

Digitoimisto Luxus irtisanoo

04.12.12

Luxus sopeuttaa toimintaansa merkittävän asiakkaan leikattua markkinointibudjettiaan.
Digimarkkinointitoimisto Luxus irtisanoo yt-neuvottelujen seurauksena yhdeksän henkilöä. Toimisto päätyi myös lomautuksiin.

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

tiistai 27. marraskuuta 2012

Aurinkomatkat haluaa vähentää väestään 35 Suomessa

27.11.2012
Aurinkomatkojen toimitusjohtaja Tuomo Meretniemi sanoo, että yt-neuvotteluiden syyt ovat taloudelliset ja rakenteelliset. Hänen mukaansa charter- eli tilausmatkojen suhteellinen määrä on vähentynyt Suomen markkinoilla.
– Matkailuala on digitalisoitunut, hän sanoo.
Taloustiedot
Meretniemi kertoo, että 60-70 prosenttia kuluttajista ostaa nykyään matkansa verkkokaupasta. Lisäksi lähes sata prosenttia matkailijoista etsii tietoa matkakohteesta verkkopalvelusta.
Aurinkomatkat työllistää Suomessa noin 174 ihmistä.
Finnairin vuosikertomuksen mukaan matkatoimiston markkinaosuus Suomessa on noin kolmannes.

maanantai 26. marraskuuta 2012

Nyt vähentää Bonnier – vaarassa 30 työpaikkaa

Nyt vähentää Bonnier – vaarassa 30 työpaikkaa
Mediayhtiö Bonnier aloittaa yhteistoimintaneuvottelut Suomen kirjaliiketoimintoihin liittyvissä yrityksissään. Enimmillään ne voivat johtaa 30 henkilön vähentämiseen.
 
Taloussanomat
26.11.2012
 
Neuvottelut koskevat Bonnier Kirjat Suomen,  Kustannusosakeyhtiö Tammen, Readme.fin ja Werner Söderström Osakeyhtiön koko henkilöstöä eli 187 henkeä.  
Yhtiö kertoo tiedotteessa pyrkivänsä purkamaan toimintojen päällekkäisyyksiä sekä organisoimaan uudelleen ja tehostamaan toimintojaan.
Joulukuun 5. päivänä alkavien yt-neuvottelujen tavoitteena on turvata, että kustantaminen jatkuu kannattavana muuttuvassa markkinatilanteessa.

torstai 22. marraskuuta 2012

EQ aloittaa yt-neuvottelut – jopa 20 voi lähteä

Varainhoitotalo eQ aloittaa Icecapital Varainhoidon oston johdosta yt-neuvottelut, joissa käsiteltävä henkilöstön vähennystarve on enintään 20 työntekijää.

Taloussanomat
22.11.2012

Alkuviikosta julkistetussa kaupassa Icecapitalin Varainhoidon liiketoiminta siirretään eQ Varainhoidolle ja Icecapital Rahastoyhtiöiden liiketoiminta siirretään eQ Rahastoyhtiölle. Tämä tapahtuu arviolta ensi vuoden alussa.
Tarkoitus on sulautttaa ostettu liiketoiminta osaksi eQ-konsernia mahdollisimman nopeasti. Tästä syystä eQ Varainhoito, eQ Rahastoyhtiö, Icecapital Varainhoito ja Icecapital Rahastoyhtiö aloittavat koko henkilöstöään koskevat yhteistoimintaneuvottelut.
eQ:n tiedotteen mukaan tavoitteena on purkaa eQ-konserniin kaupan myötä syntyviä päällekkäisiä toimintoja sekä parantaa konsernin kilpailukykyä leikkaamalla kustannuksia. Toimintojen yhteen saattamisen arvioidaan johtavan enintään 20 henkilön vähentämiseen.
eQ:lle siirtyvä liiketoiminta koostuu sijoitusrahastoista, varainhoidosta sekä strukturoiduista tuotteista ja pääomasijoitusrahastojen varainkeruusta.
Noin 30 työntekijän Icecapitalilla on liiketoimintaa pääasiassa Suomessa, mutta myös Ruotsissa ja Tanskassa. Yhtiö keskittyy investointipankkitoimintaan, varainhoitoon ja kiinteistöpääomarahastoihin.

tiistai 20. marraskuuta 2012

Helsinki-Vantaa irtisanoo 15 työntekijää
Helsinki-Vantaa irtisanoo 15 työntekijää
Helsinki-Vantaan lentoasemaa ylläpitävä valtiollinen Finavia irtisanoo 15 työntekijää. Kymmenen työntekijän työsuhteisiin tehdään puolestaan olennaisia muutoksia. 
Taloussanomat
19.11.2012
 
Yhtiön mukaan väenvähennysten taustalla on organisaatiouudistus. Uudistuksella yritetään kehittää asiakaspalvelua ja varmistaa kustannustehokkuus.
Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja Ville Haapasaari kuvaa irtisanomisia valitettaviksi yhtiön tiedotteessa. Haapasaaren mukaan työt on kuitenkin tehtävä "jatkuvasti tehokkaammin", jotta Helsinki-Vantaa säilyttää asemansa.
Helsinki-Vantaan lentoaseman liiketoimintaa koskevat yt-neuvottelut alkoivat syyskuun lopussa.
Aiemmin Ilmailulaitos Finaviana tunnettu yhtiö toimi valtion liikelaitoksena vuoteen 2010 asti. Yhtiö pyörittää Suomessa kaikkiaan yhteensä 18 siviililentoasemaa.

Soneralla taas yt-neuvottelut – Nyt leikataan kuluttajapuolelta



19.11.2012
Telekonserni TeliaSonera käy Suomessa kolmia yt-neuvotteluja.
TeliaSonera Finland eli Sonera ilmoitti tänään Suomen henkilökunnalleen uusista yt-neuvotteluista. Neuvottelut voivat johtaa 40 tehtävän lakkauttamiseen.
Sonera aloittaa tällä kerta neuvottelut operaattorin kuluttajapuolelta eli b2c-palveluista. Liipaisimella ovat työpaikat niin mobiili- kuin laajakaistapalveluissa. Neuvottelujen piirissä on noin 300 työpaikkaa.
– Kyllä näitä on osattu odottaa, mutta aikataulu yllätti. Ilmoitus yt-neuvotteluista tuli nopeasti, Soneran pääluottamusmies Hennig Hendolin kommentoi.
Haastetta tuo Hendolinin mukaan se, että Sonera käy kolmia yt-neuvotteluja.
Sonera ilmoitti vasta kolme viikkoa sitten aloittavansa yt-neuvottelut yritysratkaisuissa ja mobiilipalveluiden asiakaspalvelussa.
Yritysratkaisuista eli b2b-palveluista uhkaa hävitä 40 työpaikkaa. Asiakaspalvelussa on uhattuna 56 työtehtävää.

maanantai 19. marraskuuta 2012

Wärtsilä lomauttaa yli 700 Vaasassa

Maanantai 19.11.2012

Konepajayhtiö Wärtsilä lomauttaa koko Vaasan toimitusyksikkönsä henkilökunnan yt-neuvottelujen päätteeksi. Yli 700 työntekijää koskevat lomautukset käynnistyvät joulun alla ja ne toteutetaan sekä neljän viikon lomautusjaksona että lyhennettynä työviikkona.

Wärtsilän mukaan Vaasan toimitusyksikön tuotannon volyymitaso alenee marraskuun lopusta lähtien tilapäisesti. Yhtiön mukaan tilanteeseen on vaikuttanut alkuvuoden odotettua heikompi tilauskertymä tiettyjen Vaasassa valmistettavien tuotteiden osalta sekä projektien ajoitusten muutokset.
"Neuvottelut on käyty hyvässä ja rakentavassa hengessä huomioiden myös vaikutukset yksilötasolla", Vaasan toimitusyksikön johtaja Kenneth Rönnbäck kuvailee tiedotteessa.
Wärtsilän Vaasan toimipisteissä työskentelee yhteensä noin 2 900 henkilöä.

Fennia irtisanoo 32

Maanantai 19.11.2012
Vakuutusyhtiö Fennia irtisanoo 32 henkilöä. Vakuutusyhtiö sai lokakuun alussa käynnistyneet yt-neuvottelut päätökseen maanantaina.

Fennian mukaan irtisanomisilla ja toiminnan rakenteiden muuttamisella saavutetaan tavoiteltu noin 50 henkilötyövuoden kustannussäästö.
Yt-neuvottelujen piirissä olivat kaikki yhtiön 1 100 työntekijää.
Yhtiö on perustellut vähennystarvetta vallitsevalla taloudellisella tilanteella. Lisäksi se on kertonut syiksi muun muassa lisääntyneen sääntelyn ja kasvaneet liikekulut suhteessa vakuutusmaksutuottoihin.
Fennialla on yli 60 konttoria eri puolilla Suomea.

perjantai 16. marraskuuta 2012

 گزارش جالب درباره خلع ید از خلع ید شدگان
CATASTROIKA - Multilingual - Video Dailymotion

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Iltalehti aloittaa yt-neuvottelut, 9 vähennetään

Iltalehti aloittaa yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa enintään yhdeksän henkilötyövuoden vähentämiseen.
Neuvotteluiden piirissä ovat taitto, henkilöuutiset, viihdeosasto ja tv-toimitus. Tavoitteena on muun muassa uudistaa tuotantoprosessia ja vuorojärjestelyjä.
Uutiskirjeestä saat muutkin uutiset päivittäin.

Taitosta vähennetään enintään viisi henkilötyövuotta ja sisällöntuotannosta korkeintaan neljä.
Iltalehti kuuluu Alma Mediaan, joka on STT-Lehtikuvan toiseksi suurin omistaja.

tiistai 13. marraskuuta 2012

Glaston käynnistää yt-neuvottelut

Kauppalehti
Tiistai 13.11.2012

 Lasiteknologiayhtiö Glaston käynnistää yt-neuvottelut toimintojensa sopeuttamisesta uuteen rakenteeseen sekä vallitsevaan markkinatilanteeseen.

maanantai 12. marraskuuta 2012

Kesla lomauttaa 114

Maanantai 12.11.2012

Metsäkonevalmistaja Kesla lomauttaa odotetusti henkilöstöään. Tänään päättyneissä yt-neuvotteluissa yhtiö sopi lomauttavansa 114 työntekijää Joensuun ja Kesälahden tehtailtaan.
Tuotantohenkilöstön lomautukset kestävät enintään 90 päivää ja niitä toteutetaan aina ensi vuoden syyskuun loppuun asti.

”Vallitseva markkinatilanne sekä odotukset lähitulevaisuuteen eivät mahdollista koko kapasiteetin täysimääräistä käyttöä lähitulevaisuudessa”, Kesla perustelee sopeutustoimia.
Keslan toimihenkilöillä on ollut lomautussuunnitelma käynnissä viime joulukuusta lähtien.

 

perjantai 9. marraskuuta 2012

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Saarioinen: Irtisanomme 164

Pro: 192 "äitiä" saa potkut

Saarioinen: Irtisanomme 164 – Pro: 192 "äitiä" saa potkut
Ruokatalo Saarioinen irtisanoo yt-neuvottelujensa tuloksena 164 henkilöä, joista 127 on työntekijöitä ja 37 toimihenkilöitä. Määrä on selvästi ennakoitua pienempi, sillä yt-neuvottelujen alkaessa vähennystarpeeksi arvioitiin 225.

7.11.2012 
 
Saarioinen perustelee väen vähentämistä kilpailukyvyn ja kannattavuuden kohentamisella.
– Saarioisten tuloskehitys ei ole ollut tavoitteiden mukaista. Erityisesti lihan ja lihavalmisteiden kannattavuus on jäänyt tavoitteista johtuen Suomen lihamarkkinatilanteesta sekä nopeasti nousseista kustannuksista. Myöskään valmisruokamarkkinat eivät ole kehittyneet odotusten mukaisesti, Saarioisten toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä sanoi yt-neuvotteluiden alkaessa syyskuussa.
Ammattiliitto Pron mukaan Saarioinen ei tarjoa irtisanottaville tukipakettia ja irtisanomisajalla on työvelvoite. Potkut saavat voivat käyttää muutamia työpäiviä työttömyysturvan selvittelyyn tai uuden työpaikan hakemiseen.
Pro tiedotti aiemmin aamulla Saarioisen irtisanovan 192 työntekijää ja toimihenkilöä. Pro kutsuu tiedotteessaan irtisanottavia "äideiksi" elintarvikeyhtiön mainoskampanjaa irvaillen.

tiistai 6. marraskuuta 2012

EK ajaa alas aluetoimintansa - irtisanoo kahdeksan
 Kauppalehti
Tiistai 06.11.2012
Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK) syyskuussa käynnistetyt yt-neuvottelut johtavat Aluepalvelut-toiminnon lakkauttamiseen sekä Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun aluetoimistojen lopettamiseen ensi helmikuun lopussa.

Näin ollen toimitusjohtaja Mikko Pukkisen aikaisemmat puheet toiminnan jatkamisesta yhteistyössä kauppakamarien kanssa eivät näytä toteutuvan ainakaan yhdistymisen muodossa.
EK:n sihteeri- ja assistenttipalvelut järjestellään uudelleen.
Neuvottelujen alkaessa henkilöstön vähennystarpeen arvioitiin olevan enintään 20 henkilöä. Neuvottelujen tuloksena päädyttiin 15 henkilötyövuoden vähennykseen. Irtisanottavien määrä on kahdeksan, muu henkilöstön vähennys toteutuu erilaisin järjestelyin.
EK ilmoitti syyskuussa tavoittelevansa henkilöstökuluissa noin kahden miljoonan euron säästöjä sekä leikkauksia toiminnallisissa menoissa.
Edellinen organisaatiofiilaus tehtiin kevättalvella. Tuolloin yt-neuvottelut eivät johtaneet irtisanomisiin, mutta rakenteen uudistaminen aiheutti muutoksia johtoryhmässä. Työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen siirtyikin pian Teknologiateollisuuden palvelukseen ja EK:n aluetoiminnasta vastannut varatuomari Annaleena Mäkilä Satamaliiton toimitusjohtajaksi.
EK:ssa työskentelee nykyään 153 ihmistä.
Päivi Mykkänen

(Blogin ylläpitäjä: saa nähdä milloin EK:n päätekijät-"entiset ja nykyiset" saavat kenkä ja putoavat suoraan palkansaajien joukkoon, eläkseen työväenpalkalla ja kasvavaan ihmisiksi, sillä ihmisyys ei olekaan itsensä selvää asiaa kahdella jalalla liikkuville eläimille=> on sentään olemassa heikkojakin aineksia!!)
Ponsse aloittaa laajat lomautukset
Kauppalehti
Tiistai 06.11.2012 



Metsäkoneita valmistava Ponsse lomauttaa määräajaksi henkilöstöään myyntiä ja huoltopalveluita lukuun ottamatta.

Yhtiön mukaan joulukuussa alkavat lomautukset koskevat enintään 300 työntekijää ja 200 toimihenkilöä kotimaassa. Syynä on kysynnän heikentyminen. Lomautukset ovat kestoltaan enintään 90 päivää.
Yhtiö kertoi toissa viikolla, että sen tilauskanta oli syyskuun lopussa 62,5 miljoonaa euroa, mikä on lähes 44 prosenttia poikkeuksellisen hyvää vertailukautta heikompi.
Hanna Eskola
 ----------------------------------------------------
Metsäkonevalmistaja Ponsse lomauttaa yt-neuvottelujensa tuloksena enintään 500 henkilöä Suomessa. 
Taloussanomat
6.11.2012

Lomautettavista työntekijöitä on 300 ja toimihenkilöitä 200. Aikaisintaan joulukuussa alkavat lomautukset kestävät enintään 90 päivää.
Ponsse perusteli lokakuussa alkaneita yt-neuvotteluja toiminnan sopeuttamisella heikentyneeseen markkinatilanteeseen ja kysyntään.
Ponssen heinä-syyskuun tulos jäi selvästi viime vuoden vertailukautta heikommaksi. Yhtiö odottaa, että myös koko vuoden liikevoitto heikkenee viime vuodesta.
Ponsse työllistää Suomessa runsaat 600 ihmistä. Koko konsernin henkilöstömäärä on lähes tuhat.

maanantai 5. marraskuuta 2012

MTV irtisanoo 34 työntekijää
MTV irtisanoo 34 työntekijää
Mediayhtiö MTV irtisanoo yt-neuvottelujensa tuloksena 34 työntekijää.
Taloussanomat
5.11.2012 
lättyä vähäisemmäksi, sillä neuvottelujen alkaessa syyskuussa yhtiö ennakoi, että noin 80 työntekijää joutuu lähtemään.
MTV:n henkilökunta vähenee lisäksi muiden järjestelyjen kautta noin 30:lla.
MTV perusteli yt-neuvotteluja toimintaympäristön ja markkinatilanteen voimakkaalla muutoksella, joka pakottaa yhtiön järjestelemään toimintojaan uudelleen.

Wärtsilä aloittaa yt-neuvottelut Vaasassa – lomautukset uhkaavat

Wärtsilä aloittaa yt-neuvottelut Vaasassa – lomautukset uhkaavat
Voimaloita ja merimoottoreita valmistava Wärtsilä aloittaa yhteistoimintaneuvottelut lomautuksista Vaasan toimitusyksikössä. Syynä on tuotantovolyymin tilapäinen aleneminen.

Taloussanomat
5.11.2012
Yt-neuvottelut koskevat toimitusyksikössä työskenteleviä, yhteensä noin 790 henkilöä ja niiden tavoitteena on vähentää tilapäisesti kapasiteettia lomautuksilla.
Lomautukset alkaisivat Wärtsilän mukaan joulukuun puolivälissä ja niiden kesto olisi yksilötasolla korkeintaan 90 päivää. Wärtsilän Vaasan toimipisteissä on yhteensä noin 2900 työntekijää.
Yhtiön tiedotteen mukaan Vaasan toimitusyksikön tuotannon volyymitaso alenee marraskuun lopusta lähtien tilapäisesti. Tilanteeseen on vaikuttanut alkuvuoden odotettua heikompi tilauskertymä tiettyjen Vaasassa valmistettavien tuotteiden osalta sekä projektien ajoitusten muutokset.
– Henkilöstölle sopeuttamistoimenpiteet ovat ikäviä, mutta tässä tilanteessa joudumme mukauttamaan toimintaa vastaamaan laskenutta tilausmäärää, Wärtsilä Finlandin toimitusjohtaja Stefan Damlin sanoo tiedotteessa.

– Voimantuotannon markkinoiden sekä tiettyjen laivamarkkinoiden segmenttien odotetaan pysyvän aktiivisina, joten olemme välttyneet pysyviltä ratkaisuilta. Makrotalouden epävarmuus on kuitenkin viivästyttänyt investointipäätöksiä ja suuntaus yhä suurempiin projekteihin on lisännyt tuotannon kuormituksen epätasaisuutta, Damlin kertoo.

lauantai 3. marraskuuta 2012

Logica antaa potkut 250 työntekijälle Suomessa 

2.11.2012 Tietoviikko.fi

It-palvelutalo Logica vähentää yt-neuvottelujen seurauksena 250 työntekijää Suomesta. Suurin osa vähennyksistä toteutetaan irtisanomisina.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Yle. Logica ei ole itse tiedottanut irtisanomisista.
Logican yt-neuvottelut käynnistyivät syyskuussa. Irtisanomisten enimmäismääräksi arvioitiin tuolloin 250 työpaikkaa.
Yhtiö perusteli yt-neuvottelujen aloittamista syyskuussa heikentyneellä kysynnällä ja tarpeella yhdenmukaistaa yrityksen rakennetta sen ostaneen kanadalaisen CGI:n liiketoimintamallin mukaiseksi.
Käytännössä yhtiön on arveltu pyrkivän kasvattamaan laskutettavan työn määrää.

keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Näin kriisillä "tienaaminen" köyhdyttää Suomea

Blogin ylläpitäjä: aika monisärmeinen katsaus  "omassa lajissaan" ja näin ollen hyvä opetusmateriaali

Heini Karjanmaa
Näin kriisillä "tienaaminen" köyhdyttää Suomea
Analyysi Eurokriisin tähän mennessä hölmöimpiä väitteitä on, että Suomi jotenkin tienaisi kriisillä. Moinen möläys sulkee silmät tosiasioilta – ja on mahdollisimman väärä. Suomi ei ole tienannut eikä tienaa tällä kriisillä euroakaan, vaan kärsii parasta aikaakin isompia menetyksiä kuin moni muu maa.

Jan Hurri
31.10.2012
 
Velkakriisin alusta asti pöyristyttävimpiä väitteitä on, että Suomi jotenkin tienaisi tai muutoin hyötyisi kriisin vaikutuksista, kuten korkojen laskusta

Analyysi

Omituinen ja sitkeä tulkinta pulpahtelee aika ajoin pinnalle – ja on jokseenkin niin väärä kuin vain suinkin voi olla.
Suomi ei tienaa tällä kriisillä euron euroa, vaan päinvastoin kärsii kaiken aikaa mittavia ja lisäksi alinomaan kasvavia menetyksiä.
Näin on asian laita, vaikka valtion tai Suomen Pankin kriisitoimiin liittyvistä riskeistä ei koituisi euronkaan vertaa suoria tappioita. Kriisitoimista mahdollisesti koituvat tappiot vain heikentäisivät "tienaamista" entistäkin kehnommaksi.
Alkuperäiset "Suomi tienaa tällä" -möläytykset koskivat Kreikan valtiolle vuoden 2010 keväällä myönnettyä tukiluottoa, josta Suomen valtion piti tienata korkotuloja. Sittemmin vastaavien möläysten mukaan Suomi hyötyy vielä enemmän korkojen laskusta.
Mikään möläyksistä ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua niin kuin keskustelupalstojen irvileuat ovat oivaltaneet kriisitoimien alusta asti.
Velanhoitomenot
vain osa vaikutusta

Kriisin vaikutukset Suomen rahoitusasemaan näyttävät hyödyiltä vain, jos tarkastelu koskee pelkästään tarkoin rajattuja yksittäisiä rahavirtoja.
On toki totta, että Suomen valtio on saanut Kreikka-lainoistaan korkotuloja, ja että Suomen valtion omista veloistaan maksama korko on kriisin mittaan laskenut poikkeuksellisen matalaksi.
Sekin on totta, että velkaisten kotitalouksien ja yritysten rahoituskulut ovat kriisin kuluessa laskeneet tuntuvasti, kun tyypillisesti lyhytaikaisiin markkinakorkoihin sidotut lainakorot ovat laskeneet epätavallisen alas.
Velkojen hoitaminen on nyt kiistatta edullisempaa kuin olisi nykyistä korkeampien korkojen vallitessa, siitä ei ole pienintäkään epäilyä. 
Mutta tämä tarkoittaa korkeintaan, että "velkainen Suomi on hyötynyt" korkojen laskusta. Tämä on tyystin eri asia kuin koko Suomen hyötyminen.
Pelkästään hyötyihin keskittyvä rajaus jättää vastaavat menetykset huomiotta.
Hyötyä pitäisi kertyä
enemmän kuin haittaa

Oikeaa "kriisillä tienaamista" – tai edes korkojen laskusta hyötymistä – syntyisi vain siten, että Suomen julkisen talouden tai kansantalouden saama hyöty olisi suurempi kuin samaan aikaan samasta korkojen laskusta kärsityt menetykset.
Näin ei kuitenkaan ole asian laita, vaan korkojen lasku on päinvastoin kutistanut Suomen ja suomalaisten korkotuloja ja muita vastaavia tuottoja enemmän kuin lainakorkoihin on tullut kevennystä.
Toki kriisin epäsuorat vaikutukset Suomenkin talouskasvuun ja työllisyyteen ovat ennemmin haitallisia kuin edullisia, mutta pelkkien korkomuutostenkin perusteella tämä kriisi on perin kehnoa bisnestä.
Moiselle väitteelle on kolme hyvin yksinkertaista perustetta:
1) Suomen julkisella taloudella on enemmän varoja kuin velkoja, ja sama korkojen lasku heikentää enemmän varojen tuottoa kuin keventää velkojen korkomenoja.
2) Suomen julkisen talouden kattamattomat eläkevastuut ja muut tulevaisuudessa lankeavat kattamattomat sitoumukset ovat mittavampia kuin näkyvät velat tai varat, ja niiden arvoa korkojen lasku on paisuttanut eikä suinkaan keventänyt.
3) Julkisen talouden tavoin myös Suomen kotitalouksien nettovarallisuus on rutkasti plussan puolella eli suomalaisilla on enemmän varoja kuin velkoja. Niinpä korkojen lasku syö enemmän varojen tuottoa kuin keventää velkojen maksua.
Suomen julkinen talous
näyttää varakkaalta


Jos Suomen valtio olisi kaikin puolin samaa maata kuin muut vanhat eurovaltiot, olisi korkojen alenemisesta ollut valtion rahoitusasemaan enemmän hyötyä kuin haittaa. Mutta Suomi on toista maata.
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tilastojen mukaan maailmassa on kymmenen maata, joiden julkisen talouden nettomääräinen varallisuusasema on positiivinen eli niillä on runsaammin varallisuutta kuin velkaa. Suomi on niistä yksi.
Suomen lisäksi euromaista vain Virolla on lievästi positiivinen julkisen talouden nettovarallisuus mutta kaikilla muilla euromailla on toinen toistaan railakkaammin velkainen julkinen talous.
Suomen valtion poikkeuksellisen suuri nettovarallisuus ei kerro Suomen muita euromaita mittavammasta kokonaisvarallisuudesta, vaan se on kansallisten eläkejärjestelmien eroista johtuva sattuma ja eräänlainen tilasto-oikku.
Sattumoisin juuri Suomen lakisääteinen työeläkejärjestelmä on EU-sopimusten ja -tilastojen mukaan osa Suomen sosiaaliturvaa ja julkista taloutta eikä osa yksityistä taloutta niin kuin useimpien muiden maiden eläkerahastot.
Muissakin euromaissa on toki eläkerahastoja mutta ne ovat pääosin yksityisiä, kun taas valtioiden vastuulle kuuluvat lakisääteiset eläkejärjestelmät ovat varattomia.
Erot valtioiden nettovarallisuudessa kuitenkin tarkoittavat, että muut euroalueen luottovaltiot ovat nettovelkaisina hyötyneet korkojen laskusta, mutta Suomelle korkojen lasku tietää enemmän omaisuustuottojen kuin velanhoitokulujen laskua.
Valtiolla omaakin
varallisuutta

Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan Suomen julkisen talouden varallisuus on tämän vuoden ennusteen mukaan suurin piirtein yhtä suuri kuin maan vuotuinen kokonaistuotanto. Euroina varoja on suunnilleen 200 miljardia.
Julkisen talouden velkaa on suunnilleen puolet varojen määrästä. Näin ollen Suomen julkisen talouden nettovarallisuus on sekin suunnilleen sata miljardia euroa.
Varallisuutta kasvattaa työeläkerahastojen lisäksi valtion kiinteän omaisuuden, kuten maa- ja metsäomaisuuden, sekä rahoitusvarallisuuden, kuten pörssiosakkeiden, arvo.
Varallisuuden tuotto vaihtelee varallisuuslajeittain suuresti, ja arvonmuutokset ja pitkäaikainen kokonaistuotto voivat kulkea vastakkaisiinkin suuntiin. Silti korkojen lasku tarkoittaa pitkäaikaisten tuotto-odotusten laskua kautta varallisuuslajien.
Korko on yhtä kuin rahan hinta ja aika-arvo, joka on puolestaan kaikkien tuotto-odotusten ja investointilaskelmien perusta. Siksi koron lasku tarkoittaa samalla pitkäaikaisten tuotto-odotusten laskua.
Koron lasku alentaa
myös tuotto-odotusta

Yhtä suuri tuoton alennus ja korkomenojen kevennys Suomen julkisiin varoihin ja velkoihin tarkoittaa väistämättä tuplaten suurempaa tuottojen menetystä kuin säästöä korkomenoissa.
Tämä on kaavamainen pelkistys, joka perustuu tuplaten velkojen veroiseen varallisuuteen.
Tuottojen ja korkomenojen kutistuminen esimerkiksi kaksi prosenttiyksikköä entistä pienemmiksi pienentää noin 200 miljardin euron varoille saatavaa tuottoa nelisen miljardia mutta leikkaa noin sadan miljardin euron velkojen korkomenoja vain pari miljardia.
Kyse on vuotuisista tuotoista ja korkomenoista sekä niiden muutoksista, joten tällaisella varallisuusasemalla Suomelle koituu parin prosentin tuottojen ja korkojen laskusta parin miljardin euron vuotuinen rahoitustappio.
Eläkerahastojen sijoitustuotot ovat hetkittäin hyötyneet korkojen laskusta, kun esimerkiksi niiden omistamien velkakirjojen ja osakkeiden arvo on noussut. Tämä on kuitenkin lyhytaikaista arvonmuutosta, joka vaihtelee alituisesti.
Pitkäaikaista kokonaistuotto-odotusta korkojen lasku on alentanut.
Liian suuria ja
kalliita lupauksia

Suomen niin kuin muidenkin eurovaltioiden vastuulla on kansalaisille luvatun eläketurvan lisäksi suuri määrä muitakin julkista taloutta velvoittavia vastuita.
Tällaisia ovat esimerkiksi terveydenhoitoa koskevat lupaukset, joita on kirjattu lakeihin, mutta joiden varalle ei yleensä ole euroakaan säästössä. Kyse on kattamattomista vastuista.
 
Tästä on kyse, kun päättäjät ja yhteiskuntatieteilijät keskustelevat ja varoittelevat kestävyysvajeesta. Tämä koskee erityisesti Suomea, joka harmaantuu länsimaiden etujoukossa.
Kattamattomat vastuut ulottuvat hamaan tulevaisuuteen niin pitkälle kuin niihin sitovat lait ovat voimassa.
Tulevaisuudessa lankeavien maksujen vaikutusta julkisen talouden tilaan on mahdollista arvioida jopa vuosikymmenien päähän tai vaikka ikuisiksi ajoiksi.
Yksi tapa vastuiden arvioimiseen on nykyarvolaskelma – joka kertoo, että korkotason lasku kasvattaa eikä suinkaan kevennä tulevaisuudessa maksuun lankeavien lupausten nykyarvoa.
Kattamattomat vastuut
kasvavat kaiken aikaa

Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n julkaisemien tutkimusten (esimerkiksi täällä ja täällä) mukaan useimmilla länsimailla on kontollaan rutkasti enemmän tulevaisuuden lupauksia kuin ne kykenevät lunastamaan. IMF ja EU:n komissio ovat sanaa mieltä.
Samaan johtopäätökseen ovat päätyneet myös lukuisat tutkimuslaitosten ekonomistit ja kansainvälisiä suursijoittajia palvelevat pankkiekonomistit.
Kriisin alusta lähtien ekonomistit ovat raporteissaan muistuttaneet, että useimpien maiden julkinen talous oli pääosin juuri liian suurten tulevaisuuden lupausten takia retuperällä jo ennen kriisin rasitteita.
Nyt jama on kriisin vaikutusten verran vielä kehnompi. Kriisin vaikutukset ovat heikentäneet talouskasvua, kasvattaneet alijäämiä, kiihdyttäneet velkaantumista – ja paisuttaneet kattamattomien vastuiden arvoa.
Talouskasvun heikkeneminen ja korkojen aleneminen tarkoittavat, että tulevaisuuden vastuiden kattamiseksi pitäisi nyt kyetä panemaan syrjään paljon runsaammin rahaa kuin korkeampien korkojen oloissa olisi tarpeen.
Rahaa olisi pantava
syrjään ikuiset ajat

Kansainvälisesti arvostettu yhdysvaltalainen väestö- ja taloustieteilijä Jagadeesh Gokhale on laskenut, että Suomen valtion kattamattomien vastuiden nykyarvo vastaa noin kymmentä prosenttia vuotuisesta bruttokansantuotteesta.
OECD on päätynyt suunnilleen samaan arvioon laskemalla yhteen ikääntymisilmiöstä koituvien julkisen talouden vastuiden nykyarvoa.
Tämä noin kymmenen prosentin arvio tarkoittaa, että valtion pitäisi korvamerkitä ja panna syrjään kymmenen prosenttia vuotuisen kokonaistuotannon arvosta ja panna varat kasvamaan korkoa ja odottamaan tuleviksi vuosikymmeniksi annettujen lupausten lunastamista.
Tulevaisuuden lupaukset eivät ratkea kertasijoituksella, vaan kymmenen prosentin verran kokonaistuotannon arvosta pitäisi koota talteen ja panna syrjään joka vuosi tästä ikuisuuteen – tai ainakin vuoteen 2050 asti niin kuin OECD laskee.
Korkojen painuminen oletettua matalammiksi ja tulevaisuuden vastuiden nykyarvon kasvaminen merkitsevät, että syrjään olisi nyt pantava sitä enemmän rahaa mitä enemmän ja mitä pidemmäksi aikaa korot laskevat.
Eläketurvakeskuksen laatimat pitkän ajan kestävyyslaskelmat ovat osoittaneet, että pelkästään eläkevastuiden nykyarvo kasvaa noin sata miljardia euroa jokaista yhden prosenttiyksikön diskonttokoron laskua kohti.
Vajetta ei lainkaan huojenna se, että kattamattomat vastuut ovat nimityksensä mukaisesti kattamattomia – niitä varten ei ole pantu lainkaan rahaa syrjään.
Yksityistä varallisuutta
enemmän kuin velkoja

Korkojen aleneminen vaikuttaa julkisen talouden lisäksi kotitalouksien niin kuin muunkin yksityisen talouden rahoitusasemaan. Ja tämäkin vaikutus on kaikkea muuta kuin "hyvää bisnestä".
Tilastokeskuksen viimeksi viime vuonna julkaiseman laajan kotitalouksien varallisuustutkimuksen perusteella Suomen kotitalouksilla on julkisen talouden tapaan huomattavasti enemmän varoja kuin velkoja.
Varallisuutta on parin vuoden takaisin arvoin yhteensä noin 480 miljardin euron arvosta ja velkaa suurin piirtein 90 miljardia euroa. Suurin osa varallisuudesta on asuntoja ja muita kiinteistöjä, mutta myös talletuksia, pörssiosakkeita ja muuta rahoitusvarallisuutta oli hieman enemmän kuin velkaa.
Suurin osa kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta on pankkitileillä, joiden korko on keskimäärin puolta pienempi kuin kotitalouksien lainakorot. Koron laskusta on tällä perusteella ollut suhteellisesti enemmän hyötyä velallisille kuin haittaa säästäjille.
Vaikutus koko nettovarallisuuden laskennalliseen tuotto-odotukseen heilauttaa tämänkin vaikutuksen haitan puolelle.
Esimerkiksi kahden prosentin pudotus koko varallisuuden tuotossa on kymmenkunta miljardia mutta lainakoroissa alle kaksi miljardia vuodessa.
Näin kriisi "hyödyttää" Suomea – jos haittoja ei lasketa.

Tulos kasvoi ja jaamme silti potkuja – mitä ihmettä?

Heini Karjanmaa
Tulos kasvoi ja jaamme silti potkuja – mitä ihmettä?
Moni talousuutinen kertoo nykyään seuraavaa: yhtiö raportoi tuloskasvusta, mutta aloittaa silti uudet väenvähennykset. Miten tähän tultiin ja onko mitään tehtävissä?

31.10.2012
Lentoyhtiö Finnair teki kaikkien aikojen parhaimman neljännestuloksen ja ilmoitti samalla uudesta kulukuurista. Samanlaisia tiedotteita ovat pörssin tuloskauden keskellä lähettäneet myös finanssikonserni OP-Pohjola ja mediayhtiö Sanoma.
– Uutiset kertovat paljon aikojen muutoksesta ja ylikansallisesta globalisaatiotaloudesta, sanoo Jyväskylän yliopiston johtamisen professori Tuomo Takala.
Suomen talous on muuttunut nopeasti patriarkaalisesta taloudesta globaalin maailmantalouden osaksi. Takala huomauttaa, että vielä 30–40 vuotta sitten ei voitu kuvitellakaan esimerkiksi paperitehtaiden lakkautuksia.
– Nyt se on arkipäivää. Ihmiset ovat alistuneet.
Helsingin yliopiston historian dosentti Teemu Keskisarja sanoo, että suomalaisyhtiöt ryhtyvät nykyään nopeammin säästötoimiin kuin ennen.
– Suursijoittajien lyhyen tähtäimen aikajänne on noussut tärkeäksi, sanoo pankki- ja yrityshistoriaa tutkinut Keskisarja.
Ennen monen yrityksen omistaja oli sitoutunut Suomeen tai jopa yhteen paikkakuntaan, kun nykyään omistajat ovat eläke- ja sijoitusrahastoja. Keskisarja puhuu kasvottoman ja vallattoman rahan noususta.
– Omistajat olivat ennen vanhaan yhtä ahneita kuin nyt, mutta heidän täytyi kohdata silmästä silmään irtisanotut työntekijät. He eivät kehdannut ryhtyä vähennyksiin, kun yhtiöllä meni hyvin tai vähän huonommin.
Yritysvastuuohjelmat eivät auta
irtisanottua työntekijää


Yritykset menettävät hätäisillä irtisanomisille paljon osaamista. Sitä voi olla professorin Takalan mielestä vaikea korvata parempina aikoina. Hän sanoo, että yritysten yhteiskuntavastuu ei ole näkynyt viime vuosina.
– Yrityksillä on yritysvastuuohjelmia, mutta ne eivät auta työntekijää, joka joutuu irtisanotuksi, sanoo yritysetiikkaa tutkinut Takala.
Kansalaisten on parasta tottua tulostaan parantavien yritysten yt-uutisiin, koska paljon ei ole tehtävissä.
– Keinot ovat hyvin vähissä, jos vastustus ei onnistu edes Suomessa, jossa on korkea ammatillinen järjestäytymisaste, dosentti Keskisarja sanoo.
– Lakkoilu on jokseenkin hampaaton keino nykymaailman ongelmiin. Mielenosoitukset eivät paljon auta. Tuoteboikotit saattavat auttaa vähän. Sopeutuminen on realistinen keino, professori Takala listaa.
Siten ainoaksi keinoksi jää se, että valtio tukee kasvuyrityksiä ja uusia aloja. Irtisanotut voivat vain toivoa, että työttömyys on väliaikaista.

Blogin ylläpitäjä: ei ole muuta vaihtoehtoa kuin sopeutuminen pääoman hirmuvallan kahleisiin  jos kapitalismin olemassaoloa ei kyseenalaisteta juurtajaksaen ja radikaalisti.

Sonera aloittaa yt-neuvottelut enintään 96 vähentämiseksi 

31.10. 15:16 Taloussanomat 

Lehtikuva
Teleyhtiö Sonera aloittaa yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa enimmillään 96 työntekijän vähentämiseen.



Finanssialan tradenomit raivoissaan OP-Pohjolalle

Finanssialan tradenomit raivoissaan OP-Pohjolalle
Finanssialalla työskentelevät tradenomit arvostelevat rajusti OP-Pohjolan henkilöstöpolitiikkaa.

Taloussanomat
31.10.2012
 
Tradenomiliitto TRAL ry muistuttaa tiedotteessaan, että OP-Pohjola julkisti tänään tehneensä heinä-syyskuussa tulosta noin 156 miljoona euroa, vuonna 2011 tulos oli vastaavana ajankohtana 122 miljoonaa euroa. Pääjohtaja Reijo Karhisen mukaan tulos ei ole riittävä. Samaan aikaan OP-Pohjola käy lähes 700 henkilön irtisanomisiin tähtääviä yt-neuvotteluja.
– Alalla työskenteleviä kiinnostaisi kovasti tietää, mikä on riittävä tulos ja kuinka paljon vielä työntekijöiltä voidaan vaatia joustamista tuloksen teon eteen, toiminnanjohtaja Mika Varjonen Tradenomiliitto TRAL ry:stä kysyy.
Finanssialalla työskentelevät tradenomit katsovat tilanteen kuvaavan hyvin OP-Pohjolan nykyistä henkilöstöpolitiikkaa: väkeä vähennetään surutta, vaikka samaan aikaan konserni tekee hyvää tulosta osaavan henkilöstön avulla.
Pankkiveroa on käytetty yhtenä perusteena irtisanomisille, josta ei ole vielä edes tehty päätöksiä. OP-Pohjolan ylimmän johdon tulee ottaa paremmin vastuuta myös henkilöstöstä.
Taloustiedot
– Käsittämättömintä on, että kuluvana vuonna yritykseen on rekrytoitu satoja uusia työntekijöitä, huomauttaa toimialapäällikkö Ville-Veikko Rantamaula.
– Selvästikään ylin johto ei ole tilanteen tasalla, kun yritys on päästetty tähän tilaan. Muitakin tapoja on organisoida töitä uudelleen kuin massiiviset irtisanomiset, Rantamaula sanoo.