---

Etelä-Afrikka: 12 000 kaivostyöläiselle potkut

8.10.2012 | Afrikka, Uutiset/SOSIALISMI:net

Etelä-Afrikassa toimiva kaivosyhtiö Amplats on antanut 12 000:lle lakkoilevalle kaivostyöläiselle potkut, raportoi uutistoimisto Reuters.

Etelä-Afrikan kaivosteollisuudessa loppukesästä käynnissä olleet lakot ovat saaneet kaivosyhtiö Amplatsin (Anglo American Platinum) erottamaan viime perjantaina 12 000 lakossa ollutta työntekijää, kertoo uutistoimisto Reuters. Pari kuukautta jatkunut kaivostyöläisten lakkoilu on Etelä-Afrikan laajin työtaistelu apartheidin kaatumisen jälkeen vuonna 1994. Lakko Lonminin platinakaivoksilla viime elokuun lopussa johti 34 kaivostyöläiset joukkomurhaan poliisin avattua tulen.

Lakkoliike on levinnyt kaivosteollisuudesta muillekin aloille.  Öljy-yhtiö Shell ilmoitti viime perjantaina, ettei se kykene noudattamaan kaikkia sitoumuksiaan polttoainetoimituksista kuljetustyöläisten lakon vuoksi, ja kuljetustyöläisten ammattiliitto SATAWU ilmoitti, että myös rautatieläiset käynnistänevät lakon tällä viikolla.

Amplats haluaa irtisanomisilla näyttää, ettei se aio taipua lakkolaisten vaatimuksiin kuten kilpaileva kaivosyhtiö Lonmin jokin aika sitten. Kaikkiaan lakossa on ollut yli 75 000 kaivostyöläistä.

Reuters: South Africa's Amplats fires 12,000 strikers, union leader shot (5.10.12)

---

Etelä-Afrikka: COSATU ei kelpaa kaivostyöläisille

23.10.2012 | Afrikka, Uutiset/SOSIALISMI:net

Kaivosyhtiö Amplatsin lakkoilevien kaivostyöläisten edustajan mukaan lakkolaiset eivät halua ay-keskusjärjestö COSATU:n apua, raportoi Eyewitness News.

Enemmistö Etelä-Afrikassa toimivan kaivosyhtiö Amplatsin työntekijöistä on ollut lakossa jo yli kuusi viikkoa, ja lakon kuluessa yhtiö on irtisanonut 12  000 lakkolaista. Ammattiliittojen keskusjärjestö COSATU on luvannut järjestää mielenosoitusmarssin lakkolaisten tueksi, mutta lakkolaisten edustajan mukaan COSATU:n apu ei ole tervetullutta.

"Tällä tavalla he vain yrittävät palauttaa [vanhan kaivostyöläisten ammattiliitto] NUM:n valta-aseman", lakkokomitean edustaja Thami Mdoda sanoi.

Viimeaikaisissa Etelä-Afrikan kaivostyöläisten lakoissa vastakkain ovat olleet työntekijöiden ja työnantajien lisäksi kaivostyöläisten omat järjestöt, perinteinen ammattiliitto NUM ja uudempi haastaja AMCU.

Pilkington sulkee tehtaan Ylöjärvellä – "Nyrkki päin kasvoja"

26.10. 12:06 Taloussanomat 

 
Autolaseja valmistava Pilkington sulkee Ylöjärven tehtaansa ensi vuoden alkupuoliskolla. Tehtaan 320 työntekijän työpaikat ovat vaarassa. – Se oli nyrkki päin kasvoja, tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Pasi Kallio luonnehtii uutista. 

Stora Enso vähentää yli 500 työntekijää 

Metsäyhtiö Stora Enso vähentää yli 500 työntekijää Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa.

 

Taloussanomat

23.10.2012

 

Metsäyhtiö Stora Enso jatkaa toimia kannattavuutensa parantamiseksi kaikilla liiketoiminta-alueillaan. Yhtiö aikoo muun muassa sulkea aaltopahvipakkaustehtaan Ruovedellä ja paperikoneen Hylten tehtaalla Ruotsissa. Tehokkuuden parantamistoimia on suunnitteilla myös useilla muilla tehtailla.
Stora Enso arvioi toimien johtavan noin 520 työntekijän vähentämiseen Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa ja laskevan vuotuisia kustannuksia 36 miljoonaa euroa.

Yhtiö kertoi tänään myös kolmannen vuosineljänneksen tuloksestaan. Stora Enson tulos ennen veroja ja ilman kertaeriä laski vuotta aikaisemmasta 113,4 miljoonasta eurosta 102,2 miljoonaan euroon.

Ruoveden tehdas on määrä sulkea ensi vuoden toisen neljänneksen aikana. Tehdas työllistää noin 60 henkeä. Stora Enso perustelee sulkemista aaltopahvipakkausten kysynnän laskulla Suomessa ja tehtaan heikolla kannattavuudella.

Taloustiedot

Ruotsalaisen Hylten tehtaan sanomalehtipaperia valmistava kone suljetaan vuoden loppuun mennessä. Koneen vuosikapasiteetti on 180 000 tonnia. Stora Enson mukaan sulkemisen taustalla on sanomalehtipaperin kysynnän heikkeneminen Euroopassa. Työpaikka menee 140 työntekijältä.
Stora Enso aikoo tehostaa toimintoja myös Heinolan, Inkeroisen ja Porin kartonkitehtailla Suomessa. Kohteina ovat myös aaltopahvipakkaustoiminnot Ruotsissa. Toimet johtavat enintään 100 työntekijän vähentämiseen.

TeliaSonera haluaa irtisanoa jopa 2000 työntekijää

Tänään hieman heikentyneestä osavuosituloksesta kertonut teleyhtiö TeliaSonera aloittaa uuden säästöohjelman.

Taloussanomat

17.10.2012

 

– Tavoitteena on muuttaa liiketoimintaamme perusteellisesti yksinkertaistamalla toimintatapaamme. Arvioimme tämän johtavan nettoarvoltaan noin kahden miljardin kruunun kustannusvähennyksiin kahden seuraavan vuoden aikana, TeliaSoneran toimitusjohtaja Lars Nyberg toteaa osavuosikatsauksessa.
Tämä merkitsee henkilöstövähennyksiä, jotka TeliaSoneran alustavan arvion mukaan vaikuttavat noin 2 000 työntekijään eli seitsemään prosenttiin konsernin koko henkilöstöstä. Vähennysten aikataulua tai niiden jakautumista ei kerrota.
"Lahjussyytökset
vakavia"
Nyberg kommentoi tiedotteessa myös viimeaikaisia lahjusväitteitä, jotka saivat yhtiön käynnistämään asiasta tutkinnan.
– Syyskuussa julkisuudessa väitettiin TeliaSoneran syyllistyneen lahjontaan ja rahanpesuun vuonna 2007 Uzbekistanissa tehtyjen 3G -toimilupa- ja taajuusinvestointien yhteydessä. Vaikka olemmekin vakuuttuneita TeliaSoneraa vastaan esitettyjen väitteiden perättömyydestä, syytökset ovat vakavia, Nyberg sanoo.

Hänen mukaansa asiaa koskevan selvityksen tulokset julkistetaan ennen vuoden loppua.
– Ruotsin syyttäjäviraston korruption vastainen yksikkö on myös käynnistänyt tutkinnan, mitä pidämme hyvänä asiana. Tulemme antamaan tutkinnalle täyden tukemme, Nyberg toteaa.
Nybergin mukaan yhtiö on pyytänyt Tanskan ihmisoikeusinstituuttia arvioimaan yhtiön toiminnan ihmisoikeusvaikutuksia kussakin toimintamaassa.

Tuomioja: Ei ymmärrystä ay-väen finanssilobbaukselle

Maanantai 15.10.2012

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) kummeksuu viimeisimmässä blogissaan sitä, että työeläkeyhtiöiden hallintoelimissä istuva ay-väki kampanjoi rahoitusmarkkinaveroa vastaan.

”Kun nyt Suomessakin pohditaan liittymistä EU:ssa kaavaillun rahoitusmarkkinaveron käyttöön ottavien maiden ryhmään, on rahoitusala käynnistänyt tavallista kiivaamman kampanjan tätä vastaan. On sinänsä luonnollista, että palkkansa eteen työtään tekevät edunvalvojat lobbaavat alaansa kohdistuvaa verotusta vastaan. Vähemmän ymmärrettävää on, että he ovat osittain saaneet värvättyä työeläkeyhtiöiden hallintoelimissä istuvia ay-taustaisia edustajia kampanjaansa”, Tuomioja kirjoittaa.
”Tervetuloa rahoitusmarkkinavero” -blogissaan Tuomioja huomauttaa, että finanssimarkkinat ovat olleet tähän asti muihin aloihin nähden ”etuoikeutetussa poikkeusasemassa”.
”Jokainen, joka käy leikkauttamassa hiuksensa, syömässä ravintolassa, ostamassa leipää tai mitä tahansa tavaraa kaupasta maksaa huomattavan suurta arvonlisäveroa. Sen lisäksi joihinkin haitakkeiksi katsottuihin tuotteisiin voi kohdistua muitakin veroja, kuten tupakkaan ja alkoholiin. Miksi siis pankkien ja rahoituslaitosten tarjoamien palvelujen ja sijoituskohteiden kaupan pitäisi olla kokonaan verotonta”, Tuomoja kysyy.
Suomen työeläkerahastojen kokonaissijoituskanta on vajaa 140 miljardia euroa. Tuomoja huomauttaa, että koko sijoituskannan omistusta olisi vaihdettava kerran vuodessa, jotta rahastot joutuisivat maksamaan edes 140 miljoonaa euroa veroa vuosittain.
”Tämä ei kuulosta uskottavalta, ja jos se olisi totta olisi syytä huolestua siitä, miten ja mihin yhtiöt eläkevaroja käyttävät, sillä silloin on kyse spekulaatiosta eli yrityksestä ennustaa ja käyttää hyväksi lyhytaikaisia kurssivaihteluja. Tämä on aina nollasummapeliin verrattavaa riskitoimintaa, jossa voitot ja tappiot kokonaisuudessaan kumoavat toisensa. Vielä pahempaa on, että spekulatiiviset rahavirrat voivat myös aiheuttaa paljon laajempia reaalitalouden toimintaan kielteisesti takaisin heijastuvia järjestelmäriskejä, kuten olemme nähneet. Jos rahoitusmarkkinavero hillitsee työeläkerahastoja osallistumasta tällaiseen, se on täyttänyt tarkoituksensa.”
Tuomiojan mukaan kyse on ”vain marginaalisesta verosta, joka ei vaikuta eikä haittaa reaalitalouteen liittyvää vientiä, tuontia ja muuta kauppaa eikä liioin rasita enintään muutaman sijoitusratkaisun tekeviä tavallisia piensijoittajia”.
Tuomoja toivoo, että ”hallitus saa mahdollisimman pian otettua myönteistä kantaa rahoitusmarkkinaveroon.”
Antti Mustonen

Wärtsilän yt-neuvottelut päätökseen Espoossa

Konepajakonserni Wärtsilä on saanut päätökseen yt-neuvottelut, jotka koskivat polttokennoliiketoimintaa. Yhteensä 24 työpaikkaa on uhan alla.

Taloussanomat

11.10.2012

Voimaloiden ja merimoottoreiden valmistaja Wärtsilä on saanut päätökseen Espoon polttokennotoimintoja koskevat yt-neuvottelunsa.
Neuvottelut koskivat noin 30 henkilön työtehtäviä. Irtisanomisuhan alla on 24 henkilöä.
Wärtsilä kertoi elokuussa tarkentaneensa tuotekehitysstrategiaansa, mikä johti yhteistoimintaneuvotteluihin polttokennotoiminnoissa.
Mikäli polttokennoteknologian kehittämiseen perustetaan uusi yritys niinkuin suunnitelmissa on, se työllistäisi Wärtsilän mukaan kahdeksan henkilöä.

Kemira vähentää 152 työntekijää Suomen toimipaikoista

Vesikemianyhtiö Kemira vähentää yt-neuvottelujensa tuloksena odotettua vähemmän eli 152 henkilöä Suomen toimipaikoistaan. Neuvottelujen alkaessa vähennystarpeeksi arvioitiin noin 260.

Taloussanomat

11.10.2012

Irtisanottavia kemiralaisia on 73. Loput eli 79 siirtyvät pois yhtiön palveluksesta eläkejärjestelyjen kautta. Irtisanomiset toteutetaan lokakuun loppuun mennessä.

Yt-neuvottelut koskivat Helsingin, Espoon, Oulun, Sastamalan, Kuusankosken, Joutsenon, Vaasan ja Harjavallan toimipaikkoja. Neuvottelut ovat osa Kemiran heinäkuun lopulla julkistamaa ohjelmaa kannattavuuden parantamiseksi.

Kemira kertoo myös jatkavansa selvitystyötä toimintojen ulkoistuksista.

Kemiran palveluksessa oli kesäkuun lopussa yhteensä lähes 5 200 työntekijää, joista Suomen osuus on runsaat 1 200 henkilöä.

Vuosisäästötavoite
60 miljoonaa euroa 

Kemira pyrkii kannattavuusohjelmallaan saamaan aikaan noin 60 miljoonan euron vuosisäästöt.
Ohjelmaan liittyviksi kertakuluiksi yhtiö arvioi noin 85 miljoonaa euroa.

Kemira odottaa 10 miljoonan euron säästöjä jo tälle vuodelle. Ensi vuonna säästöt olisivat 50 miljoonaa euroa ja 60 miljoonaa euroa vuonna 2014.
tiö arvioi tuovan noin puolet säästöistä.

Kannattavuusohjelman 85 miljoonan euron kuluista 35 miljoonaa euroa on kustannuksia ja loput 50 miljoonaa euroa alaskirjauksia.
Kertakuluista 55 miljoonaa euroa Kemira kirjaa kuluvan vuoden jälkimmäisen puoliskon aikana ja loput 30 miljoona euroa vuoden 2013 ensimmäisen puoliskon aikana.