Tulos kasvoi ja jaamme silti potkuja – mitä ihmettä?

Heini Karjanmaa

Moni talousuutinen kertoo nykyään seuraavaa: yhtiö raportoi tuloskasvusta, mutta aloittaa silti uudet väenvähennykset. Miten tähän tultiin ja onko mitään tehtävissä?

Harri Pietarinen

31.10.2012

Lentoyhtiö Finnair teki kaikkien aikojen parhaimman neljännestuloksen ja ilmoitti samalla uudesta kulukuurista. Samanlaisia tiedotteita ovat pörssin tuloskauden keskellä lähettäneet myös finanssikonserni OP-Pohjola ja mediayhtiö Sanoma.
– Uutiset kertovat paljon aikojen muutoksesta ja ylikansallisesta globalisaatiotaloudesta, sanoo Jyväskylän yliopiston johtamisen professori Tuomo Takala.
Suomen talous on muuttunut nopeasti patriarkaalisesta taloudesta globaalin maailmantalouden osaksi. Takala huomauttaa, että vielä 30–40 vuotta sitten ei voitu kuvitellakaan esimerkiksi paperitehtaiden lakkautuksia.
– Nyt se on arkipäivää. Ihmiset ovat alistuneet.
Helsingin yliopiston historian dosentti Teemu Keskisarja sanoo, että suomalaisyhtiöt ryhtyvät nykyään nopeammin säästötoimiin kuin ennen.
– Suursijoittajien lyhyen tähtäimen aikajänne on noussut tärkeäksi, sanoo pankki- ja yrityshistoriaa tutkinut Keskisarja.
Ennen monen yrityksen omistaja oli sitoutunut Suomeen tai jopa yhteen paikkakuntaan, kun nykyään omistajat ovat eläke- ja sijoitusrahastoja. Keskisarja puhuu kasvottoman ja vallattoman rahan noususta.
– Omistajat olivat ennen vanhaan yhtä ahneita kuin nyt, mutta heidän täytyi kohdata silmästä silmään irtisanotut työntekijät. He eivät kehdannut ryhtyä vähennyksiin, kun yhtiöllä meni hyvin tai vähän huonommin.
Yritysvastuuohjelmat eivät auta
irtisanottua työntekijää

Yritykset menettävät hätäisillä irtisanomisille paljon osaamista. Sitä voi olla professorin Takalan mielestä vaikea korvata parempina aikoina. Hän sanoo, että yritysten yhteiskuntavastuu ei ole näkynyt viime vuosina.
– Yrityksillä on yritysvastuuohjelmia, mutta ne eivät auta työntekijää, joka joutuu irtisanotuksi, sanoo yritysetiikkaa tutkinut Takala.
Kansalaisten on parasta tottua tulostaan parantavien yritysten yt-uutisiin, koska paljon ei ole tehtävissä.
– Keinot ovat hyvin vähissä, jos vastustus ei onnistu edes Suomessa, jossa on korkea ammatillinen järjestäytymisaste, dosentti Keskisarja sanoo.
– Lakkoilu on jokseenkin hampaaton keino nykymaailman ongelmiin. Mielenosoitukset eivät paljon auta. Tuoteboikotit saattavat auttaa vähän. Sopeutuminen on realistinen keino, professori Takala listaa.
Siten ainoaksi keinoksi jää se, että valtio tukee kasvuyrityksiä ja uusia aloja. Irtisanotut voivat vain toivoa, että työttömyys on väliaikaista.

Blogin ylläpitäjä: ei ole muuta vaihtoehtoa kuin sopeutuminen pääoman hirmuvallan kahleisiin  jos kapitalismin olemassaoloa ei kyseenalaisteta juurtajaksaen ja radikaalisti.

Sonera aloittaa yt-neuvottelut enintään 96 vähentämiseksi 

31.10. 15:16 Taloussanomat 

Teleyhtiö Sonera aloittaa yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa enimmillään 96 työntekijän vähentämiseen.

31.10. 15:39

Accenture vähentää roimasti – jopa 330 saa lähteä

Konsulttiyhtiö Accenture ilmoitti tänään, että se aloittaa yt-neuvottelut kaikista toiminnoistaan Suomessa. Neuvotteluissa keskustellaan enimmillään 330 työntekijän vähentämisestä.

Finanssialan tradenomit raivoissaan OP-Pohjolalle

Finanssialalla työskentelevät tradenomit arvostelevat rajusti OP-Pohjolan henkilöstöpolitiikkaa.

Taloussanomat

31.10.2012

 

Tradenomiliitto TRAL ry muistuttaa tiedotteessaan, että OP-Pohjola julkisti tänään tehneensä heinä-syyskuussa tulosta noin 156 miljoona euroa, vuonna 2011 tulos oli vastaavana ajankohtana 122 miljoonaa euroa. Pääjohtaja Reijo Karhisen mukaan tulos ei ole riittävä. Samaan aikaan OP-Pohjola käy lähes 700 henkilön irtisanomisiin tähtääviä yt-neuvotteluja.
– Alalla työskenteleviä kiinnostaisi kovasti tietää, mikä on riittävä tulos ja kuinka paljon vielä työntekijöiltä voidaan vaatia joustamista tuloksen teon eteen, toiminnanjohtaja Mika Varjonen Tradenomiliitto TRAL ry:stä kysyy.
Finanssialalla työskentelevät tradenomit katsovat tilanteen kuvaavan hyvin OP-Pohjolan nykyistä henkilöstöpolitiikkaa: väkeä vähennetään surutta, vaikka samaan aikaan konserni tekee hyvää tulosta osaavan henkilöstön avulla.
Pankkiveroa on käytetty yhtenä perusteena irtisanomisille, josta ei ole vielä edes tehty päätöksiä. OP-Pohjolan ylimmän johdon tulee ottaa paremmin vastuuta myös henkilöstöstä.

Taloustiedot

– Käsittämättömintä on, että kuluvana vuonna yritykseen on rekrytoitu satoja uusia työntekijöitä, huomauttaa toimialapäällikkö Ville-Veikko Rantamaula.
– Selvästikään ylin johto ei ole tilanteen tasalla, kun yritys on päästetty tähän tilaan. Muitakin tapoja on organisoida töitä uudelleen kuin massiiviset irtisanomiset, Rantamaula sanoo.