Espanjan tilanne ”kriittinen” - edessä rankat säästötoimet

Talouselämä

30.3.2012
Espanja julkisti perjantaina tiukan säästökurin budjetin. Budjettivajeen pienentämistoimet ajoivat maan hakemaan 27,3 miljardin euron säästöjä, kirjoittaa Financial Times.
Osana toimia jäihin ovat menossa esimerkiksi julkisen sektorin virkamiesten palkat ja ministeriöiden budjetteja leikataan.
Veronkorotuksiltakaan ei säästytä. Muun muassa sähkön hinta nousee tänä vuonna seitsemän prosenttia.
Tiukalla talouskurilla Espanja pyrkii laskemaan alijäämänsä 5,3 prosenttiin viimevuotisesta 8,5 prosentista.
Espanjan talousministeri Cristóbal Montoron mukaan ”poikkeukselliset toimet” ovat välttämättömiä.

Hänen mukaansa Espanjan taloustilanne on ”kriittinen”.
”Edessä ovat tiukat säästötoimet, joka tarkoittaa luopumista useista suunnitelluista talousmenoista”, Montoro sanoi FT:n mukaan.


* Aiheesta lisää

Pääministeri Mariano Rajoy on lupaillut budjetin olevan "hyvin hyvin ankara". Aiemman löysäilyn takia Espanjan on leikattava nyt kahdessa vuodessa se, mikä sen piti tehdä kolmessa.

Samalla Espanjan talous taantuu, sillä maan hallitus odottaa bruttokansantuotteen putoavan tänä vuonna 1,7 prosenttia. Myös työttömyysaste kasvaa ja lainakustannukset kasvavat.

"On olemassa riski, että Espanja joutuu turvautumaan lisätukeen",Ben May Capital Economicsilta arvioi.

Yle aloittaa yt-neuvottelut internet-toiminnoissaan

Yleisradio aloittaa internet-toiminnoissaan yt-neuvottelut. Neuvottelut koskevat 50 henkilöä.
Ylen julkaisutoiminnasta vastaava johtaja Ismo Silvo kertoo, että neuvottelut eivät koske suoraan kaikkia talon internet-toimintoja, vaan neuvotteluiden piirissä ovat muun muassa yle.fi ja Yle Areena.
Yle pyrkii neuvotteluilla kehittämään internet-toimintojaan.
Silvo painottaa, että neuvotteluilla ei pyritä henkilöstövähennyksiin vaan kyse on toimintamallien, sisäisten vastuiden ja työnjaon uudelleen järjestelystä.
"Internet-toiminnot ovat Yleisradiolle panostuksen kohde ja haemme kasvua."
Silvon mukaan Ylen internetin henkilöstöä on tarkoitus kasvattaa, kun uudet vastuualueet on neuvotteluissa määritelty.
Neuvottelujen jälkeen talo selvittää myös internet-toimintoihin siirtymishalut, joten sisäiset siirrot ovat mahdollisia, Silvo kertoo.

Anna Juvonen,  30.3.2012

Tämä ällistyttävä grafiikka kertoo, kuinka paljon Kreikka oikeasti väärensi lukujaan

(Mielipide on vapaa: ryöväri -kreikan ja ........ omistavaluokka- on aina ryöväri!)

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkisti torstaina mielenkiintoisen raportin, joka kertoo, millä eri tavoilla valtiot ovat viime vuosina kaunistelleet budjettivajeitaan.
Raportti sisältää paljon puhuvan grafiikan, joka vertailee eri maiden käyttämien puljauskeinojen määrää ja eri maiden riskilisiä.

Yksi maa erottuu grafiikassa kummasti muusta joukosta: ei ehkä kovin yllättäen Kreikka. Maa on käyttänyt lähes jokaista IMF:n raportin esittelemää keinoa vuosien varrella. Raportissa Kreikka tulee mainituksia kahdeksan kertaa.
Sen sijaan Suomi ei nouse esille lukujensa vääristelijänä lainkaan. Suomi mainitaan raportissa vain yhden kerran, ja sekin on ylläolevassa grafiikassa yhtenä pisteenä esimerkkinä maasta, joka ei ole vääristellyt lukujaan.

Lähde: Talouselämä, 31.03.2012

Britannian Cameron kiitteli Suomen säästölinjaa

Lauantai 31.03.2012 

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) vieraili perjantaina Lontoossa, jossa hän keskusteli Britannian konservatiivisen pääministeri David Cameronin kanssa Euroopan taloustilanteesta. 

Ennen tapaamista David Cameron kiitti Suomen ja Britannian hyviä suhteita ja EU-yhteistyötä lyhyessä kommentissa tiedotusvälineille. 

Cameron sanoi ihailevansa Suomen hallituksen ottamaa linjaa. 

STT

(Mielipide on vapaa: Petoporvari kehuu ihailevasti Suomen porvaiston taloudellista kurinpitolinjaa! Onneksi olkoon kabinettivasemmisto!) 

DNA aloittaa yt-neuvottelut 150 henkilön vähentämisestä

Taloussanomat

30.3.2012 

 

Yhtiö sanoo tiedotteessaan, että liiketoiminnan uudelleenjärjestelyn ”tavoitteena on virtaviivaistaa koko organisaatio selkeämmäksi kokonaisuudeksi”.
Yt-neuvottelut alkavat 10. huhtikuuta ja ne koskevat DNA:n koko henkilöstöä. DNA Kauppa ja DNA:n tytäryhtiö Forte eivät ole neuvotteluiden piirissä.
DNA arvioi liiketoimintojensa uudelleenjärjestelyn johtavan enimmillään noin 150 henkilön vähentämiseen.
DNA:n palveluksessa on kaikkiaan 1 045 työntekijää kymmenellä eri paikkakunnalla.

Suomen Yrittäjät: Karenssipäivä karsisi turhia poissaoloja

 (Blogin ylläpitäjä: hävetkööt! Paljaasta perseestä ryöstetään pikkukalsarit!)

29.03.2012, Yle uutiset

Suomen Yrittäjät ehdottaa Yrittäjäsanomissaan, että työntekijöiden ensimmäinen sairauslomapäivä olisi palkaton. Yrittäjät laskevat, että näin säästettäisiin lähes 700 miljoonaa euroa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus arvioi, että yhtä työntekijää kohden säästöksi tulisi 800 euroa vuodessa.
Järventaus uskoo, että palkaton sairauslomapäivä vähentäisi aiheettomia tai heikosti perusteltavia poissaoloja. Hän huomauttaa, että aiheettomasta sairauspoissaolosta koituu harmia työnantajien lisäksi myös muille työntekijöille, jotka voivat joutua paikkaamaan poissa olevan työpanosta.
Ruotsissa karenssipäivät otettiin käyttöön vuonna 1993. Niiden käyttöönotto vähensi lyhyeiden sairauspoissaoloja noin puoleen.

VM myöntää Suomen takausvastuun olevan yli 30 miljardia euroa

28.3.2012

Petri Sajari, Helsingin sanomat

Suomen takausvastuu Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) varainhankinnasta voi kasvaa yli 30 miljardiin euroon, ilmenee hallituksen tammikuussa eduskunnalle lähettämästä lakiesityksestä.
Valtiovarainministeriön (VM) valmistelemassa hallituksen esityk- sessä sanotaan, että "äärimmäisessä, mutta erittäin epätodennäköis- essä tilanteessa Suomen vastuut voisivat nousta yli 30 miljardin euron".

Yli 30 miljardia euroa on siis se määrä, jonka Suomi on oikeudell- isesti sitoutunut takaamaan.

Lokakuussa valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) ja valtio-varainministeriön virkamiehet arvostelivat Helsingin Sanomien laskelmaa, jonka mukaan takausvastuut voisivat korkokustannukset mukaan lukien kasvaa yli 28 miljardiin euroon.
Eduskunta hyväksyi alun perin syyskuussa hallituksen esityksen ERVV:n puitesopimuksen muuttamisesta. Esityksessä väitettiin virheellisesti, että korot jäävät takauksen ulkopuolelle. Uusimmassa lakiesityksessä hallitus korjaa eduskunnan syyskuussa hyväksymää ERVV:n puitesopimusta perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta.

Takausvastuu kasvaa yli 30 miljardiin euroon, jos korko-oletus on 4 prosenttia 30 vuoden laina-ajalla. 

Helsingin Sanomien laskelmissa korko-oletuksena oli 3,5%.
Suomen takausvastuu ERVV:n enimmillään 440 miljardin euron varainhankinnasta on nimellisarvoltaan 13,97 miljardia euroa. Sen lisäksi takausvastuu kattaa ERVV:n varainhankinnan korot.

Takausvastuut kirjataan niiden toteutuessa Suomen julkisen talouden velkaan. Toisin sanoen takausvastuut kasvattavat Suomen julkista velkaa.

ERVV ottaa lainaa sijoittajilta useissa erissä eurovaltioiden myöntämien takausten turvin.

Lainaamansa varat ERVV antaa hätärahoituksena ylivelkaa-ntuneille valtioille. Jos ylivelkaantunut valtio ei pysty maksa- maan lainaamiaan varoja tai niiden korkoja takaisin ERVV:lle, joutuu takaaja maksamaan velat ja korot sijoittajille.

  
(Sekopää! 30,000,000,000 euroa! Eläköön solidaarisuus maailman porvariston kesken! Nukkukoon työväenluokka hyvin!)

Eurovaltiot ovat sitoutuneet peruuttamattomasti ja ehdoitta noudattamaan puitesopimusta.

Talouselämän tutkimus: Suomalaiset kannattavat työhön patistelua ja pakottamista

Olli Ainola

 
Talouselämän teettämän mielipidetutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista kannattaa työelämän keppi- ja porkkanalinjaa, jotta työtunnit lisääntyisivät ja maan talous saataisiin kuntoon.
Vain 11 prosenttia ei hyväksy mitään muutoksia.
Suomalaiset kannattavat eniten työn vastaanottovelvollisuuden tiukentamista kuten sitä, että työttömän oikeutta kieltäytyä uudesta työstä rajoitetaan. Tämän keinon valitsi joka neljäs vastaaja.

Tutkimuksen perusteella suomalaiset vaikuttavat ainakin yleisellä tasolla hyväksyvän Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen suunnitelmat ryhtyä kovistelemaan työkykyisiä sorvin ääreen ja viihtymään enemmän töissä kuin vapaalla tai eläkkeellä.

Työpaikkakohtainen palkkasopiminen kiinnostaa

Taloustutkimuksen tekemässä haastattelututkimuksessa toiseksi suosituimmaksi keinoksi nousi työpaikkakohtaiset palkankorotukset eli yksilöllisempi sopiminen, jota varsinkin työväenliike on vierastanut.
Selvästi vähemmän, silti jonkin verran kannattajia keräsivät myös työttömyyskorvausten leikkaaminen, ensimmäisen sairaslomapäivän muuttaminen palkattomaksi, ulkomaisen työvoiman lisääminen tai eläkeikärajojen nostaminen.
Kaikkia näitä keinoja on viimeaikaisessa keskustelussa tarjottu lääkkeiksi siihen, että Suomessa tehtäisiin enemmän töitä.

Töihin patistaminen saa kannatusta kansan kaikista riveistä. Myös Sdp:n kannattajista ja pienipalkkaisista selvä enemmistö kannattaa nykyistä tiukempaa linjaa.

Hallituksen ohjelmana ”aktiivinen työpolitiikka”

Kysely tehtiin puhelinhaastatteluna toissa viikolla tuhannelle suomalaiselle.
Kyselyn tekemisen jälkeen viime torstaina Kataisen kuuden puolueen hallitus linjasi (Valtioneuvoston rakennepoliittinen kannanotto, pdf), että Suomen talouspolitiikan punaisena lankana on vastedes työhalujen herättely ja työhön patistaminen. Hallitus käyttää uudesta suunnasta nimitystä ”aktiivinen työpolitiikka”.
Jos uusi linjaus todella toteutuu, Suomen talouspolitiikan painopistettä muutetaan melko radikaalisti. ”Työpaikkojen luomisesta” siirrytään ”työn tarjonnan lisäämiseen”.
Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että yritysten tukemista vähennetään, mutta yrityksille yritetään turvata tarvittava työväki kiristämällä työttömyyskorvausjärjestelmää, lyhentämällä opiskeluaikoja ja rajoittamalla eläke-etuuksia.
Muutoksen uskotaan lisäävän suomalaisten työhaluja. Viime kädessä tavoitteena on lisätä tehtyjen työtuntien määrää.
Työtuntien lisääminen on tarpeen kasvun turvaamiseksi nykyisessä tilanteessa, jossa kansa kiihtyvään tahtiin siirtyy eläkkeelle mutta työntekijäikäluokat pienenevät.

Mallia haettu Ruotsista ja Saksasta

Kataisen hallitus on hakenut mallia uudelle politiikalleen Ruotsista ja Saksasta, joissa kokemukset ovat olleet lupaavia. Kumpikin maa porskuttaa Euroopan malliesimerkkinä talouden kasvun, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin mittareilla.
Ruotsissa tähän on päästy muun muassa kiristämällä työn vastaanottovelvollisuutta ja leikkaamalla sairausvakuutuskorvauksen ehtoja.
Ruotsissa yksi tärkeimpiä uudistuksia on myös ollut uusi tapa ajatella työkykyä.
Työkyky ajatellaan esimerkiksi niin, että raskasta ruumiillista työtä tekevä ei siirry työstään eläkkeelle vaan kevyempiin töihin, jopa täysin toiselle alalle ja uuteen ammattiin.
Saksassa on kiristetty työttömän velvollisuutta sekä etsiä että vastaanottaa uutta työtä. Puolen vuoden työttömyyden jälkeen työttömän on hyväksyttävä mikä tahansa työ, jossa nettotulot ovat suuremmat kuin työttömyyskorvaus.

Asunnonostajille koituu satojen eurojen lisälasku

Perjantai 23.03.2012, Kauppalehti

Hallituksen veropakettiin sisältyvä varainsiirtoveron nosto tietää asunnonostajille satojen eurojen lisälaskua.
Vero- ja säästöpakettiin liittyvä varainsiirtoveron nosto 1,6 prosentista kahteen prosenttiin tietää asunnonostajille vähintään satojen eurojen lisäkustannuksia.
Helsingin keskimääräisellä noin 4 100 euron neliöhinnalla 50 neliön kaksiosta maksettavaksi tuleva varainsiirtovero nousee uudella veroprosentilla 4 100 euroon.
Nykyisellä 1,6 prosentin varainsiirtoverolla maksettavaa tulisi asunnosta 3 280 euroa, joten veron nousu tietää 820 euron lisälaskua.
Varainsiirtoveroa maksetaan osakkeen osakkeen, muun arvopaperin tai kiinteistön luovutuksesta, mikäli veron laskennallinen määrä on 10 euroa tai tätä enemmän. Veron maksaa ostaja. Kiinteistöistä varainsiirtovero on neljä prosenttia.
Arvopaperipörssissä tehty arvopaperikauppa on vapautettu varainsiirtoverosta. Samoin alle 40-vuotiaan ensiasunnon ostajan ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa.

Ranskassa bensa jo 2 euroa - Suomessa liki 1,80

Maanantai 19.03.2012 , Kauppalehti

Bensiinin litrahinta on Ranskassa ylittänyt maagisena pidetyn kahden euron rajan.
Testosterone Pit -sivusto kertoo, että Pariisissa Rue Saint-Antoinella sijaitsevalla bensa-asemalla bensiinistä joutuu pulittamaan yli 2,02 euroa litralta.
Keskimääräinen litrahinta Ranskassakin on silti 1,62 euron tuntumassa.
Bensahintoja päivittäin seuraavan Polttoaine.net-sivuston mukaan bensalitra maksaa Suomessa keskimäärin nyt hieman Ranskaa enemmän eli 1,69 euroa. Meilläkin kalleimmat asemat veloittavat 95E10-bensalitrasta nyt liki 1,80 euroa. Vihdissä Nesteellä bensa maksoi eilen sunnuntaina 1,78 euroa litralta.
Yli 1,80 euron litrahintaakin on pyydetty, esimerkiksi viikko sitten Lapissa.
Bensan hinta on noussut tasaista vauhtia viime vuodesta lähtien.

Kilometrikorvauksiin tulossa leikkuri

Perjantai 23.03.2012, Kauppalehti 

Paljon työnsä vuoksi autolla ajavia odottaa synkkä tulevaisuus.
Hallituksen vero- ja säästöohjelman perusteella kilometrikorvauksia leikataan. Virallisesti valtioneuvosto toteaa, että kilometrikorvausten ylikompensaatiota purkavilla rakenteellisilla muutoksilla kerätään noin 70 miljoonaa euroa.
Tämän on tulkittu tarkoittavan sitä, että kilometrikorvauksiin tulisi leikkuri 15 000 kilometrin kohdalle. Sen yli menevältä osalta korvauksia leikattaisiin osittain tai kokonaan.
Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) on useasti nostanut kilometrikorvausten leikkaukset esiin.
Teknisesti kilometrikorvauksiin tehtävät muutokset ja päätökset kuuluvat valtiovarainministeriölle. Sillä ei kuitenkaan ole vielä valmiina esitystä, miten 70 miljoonan euron säästö kilometrikorvauksista tehtäisi.
Verovapaa matkakustannusten korvaus oman auton käytöstä on verohallinnon päätöksen mukaan tänä vuonna 45 senttiä kilometriltä.

Miksi työuria on pidennettävä?

Minna Helle, edunvalvontajohtaja, Akava

Alkuvuonna 2009 vyörymään lähtenyt keskustelu eläkeiästä on onneksi pikkuhiljaa asettunut oikeisiin uomiinsa. Matkan varrella keskustelu on laajentunut pohdinnaksi työurien pidentämisestä, työllisyydestä ja talouskasvusta.

Akavan hallitus-ohjelmatavoitteet:

Kunnon työolot – pitkät työurat 

• Työaikoja joustavoitetaan työaikapankeilla ja osa-aikatyömahdollisuuksilla.

• Luodaan kannusteita osaamisen kehittämiseen.

• Työnantajien vastuuta ikääntyneiden työllistämisestä lisätään.

• Nuorten syrjäytyminen ehkäistään.

Useimmille lienee jo selvinnyt, että työurien pidentämisen tarve ei johdu eläkejärjestelmästä. Eläkejärjestelmä on kestävällä pohjalla. Sen sisään on jo aiemmin rakennettu mekanismi, joka ottaa huomioon suomalaisten eliniän pidentymisen: elinaikakerroin pienentää eläkkeitä sitä mukaa, kun elinikä pitenee. Tason laskua voi kompensoida työskentelemällä pidempään. Työurien pidentyminen ei itse asiassa pitkällä aikavälillä vähennä eläkejärjestelmän kuluja, sillä pidemmät työurat merkitsevät suurempia eläkkeitä.
Miksi työuria sitten pitää pidentää? Kyse on siitä, että yhteiskunta tarvitsee kipeästi työn tekemisestä saatavia verotuloja. Niiden avulla varmistetaan hyvinvointipalvelujemme rahoituspohjaa. Suomalaiset ikääntyvät, ja siihen liittyvät kustannukset ovat tulevaisuudessa kasvamassa hurjasti. Nykymenolla meillä ei ole siihen varaa.(!!!???)
Akavan mielestä veroasteen kiristäminen ei ole kestävä keino rahoittaa palveluja. Sen sijaan kannattaa panostaa talouden kasvun edellytyksiin ja uusien työpaikkojen syntymiseen. Julkissektorin rakenteet on myös otettava tarkempaan syyniin.
Työuria on pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta – tämä paljon hoettu mantra osuu aivan oikeaan. Työurien pidentäminen onnistuu parhaiten huolehtimalla työhyvinvoinnista, osaamisen ylläpitämisestä sekä siitä, että vastavalmistuneille riittää töitä. Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on tuettava ajoissa, ja työelämän on oltava niin joustava, että töitä voi tehdä myös osatyökykyisenä. Vanhuuseläkeiän alarajalla on tässä yhtälössä melko pieni merkitys.

 

Mitä? Tieto heittää 500 ulos - ottaa NSN:ltä 240 sisään

Talouselämä 22.03.2012
Nokia Siemens Networks sai omat yhteistoimintaneuvottelunsa päätökseen myöhään keskiviikkona iltana. Ylempien toimihenkilöiden varaluottamusmies Risto Lehtilahden mukaan NSN vähentää Suomesta vajaa 630 henkilöä.
Tarkka luku on 624 henkilöä.
”Sen lisäksi 240 henkilöä menee Tiedolle. Tiedolle ulkoistettavat vähensivät joltain osalta irtisanottavien määrää, mutta ei kokonaan”, NSN:n Oulun toimipisteessä työskentelevä Lehtilahti kertoo. Tampereelta Tietoon siirtyy 171 henkilöä ja Espoosta 69.
NSN:n yt-neuvottelut henkilöstön kanssa päättyivät erimielisinä.
NSN:n vähennettävien työntekijöiden määrä jää noin puoleen siitä, mitä yhtiö tammikuun lopussa ilmoitti enimmäismääräksi. Tuolloin kerrottiin yt-neuvottelujen alkaessa, että vähennystarve Suomessa on enintään 1 200 henkeä.
Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN:n varapuheenjohtaja Heikki Kauppi ei suoralta kädeltä halua tuomita laittomaksi tietolaisten korvaamista NSN:stä ulkoistettavilla henkilöillä. Jos NSN:stä siirtyy eri osaamista kuin Tieto aikoo irtisanoa, silloin kyse ei välttämättä ole kielletystä työntekijöiden vaihtamisesta.
Kauppi kertoo olleensa hyvin hämmästynyt Tiedon tiistaisesta ilmoituksesta vähentää väkeään jopa 1 300 hengellä osana strategiamuutosta .
”Hämmästyin, kun Tieto ottaa toisella kädellä sisään samalla kun irtisanoo toisaalla. Tiedon yt-neuvotteluissa tämä asia katsotaan tarkkaan”, Kauppi sanoo.

EK:n Pukkinen: Sopu esti talouden äkkijarrutuksen

Torstai 22.03.2012Pukkisen mukaan ratkaisussa parasta on kokonaisuus.
– Tämä mahdollistaa sen, että meidän ei tarvitse ryhtyä talouden äkkijarrutukseen. Voimme luottaa siihen, että kykenemme hallitsemaan tulevaisuutta ja tekemään pitkän tähtäyksen ratkaisuja.
Palkansaajia edustavan SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly oli niin ikään tyytyväinen ratkaisun syntymiseen.
– Kokonaisuuteen täytyy olla tyytyväinen.
Eniten palkansaajapuolta Lylyn mukaan kirpaisi varhennetun vanhuuseläkkeen lakkauttaminen ja osa-aikaeläkkeen nousu ja eläkeputken siirtyminen vuodella eteenpäin.
Toisaalta sitä kompensoi yli 60-vuotiaiden työttömäksi joutuvien aktivointitoimiin osallistumisoikeus, joka Lylyn mukaan mahdollistaa heille ansioturvassa pysymisen.
Lyly kiitteli erityisesti nuorten työllistämiseen liittyviä parannuksia. Muun muassa ansioturvan piiriin pääsee jo kuuden kuukauden työkokemuksella. Lisäksi liitot neuvottelevat toimialakohtaiset nuorten työllistämissopimukset marraskuun loppuun mennessä.
Kaija Lähteenmaa

HS: Hallitus nostamassa arvonlisäveroa yhdellä prosenttiyksiköllä

Lehtikuva

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (vas.) ja pääministeri Jyrki Katainen Säätytalossa hallituksen kehysneuvotteluissa torstaina.

Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan hallitus olisi nostamassa arvonlisäveroa.

 

Taloussanomat

22.3.2012

Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan hallitus olisi nostamassa arvonlisäveroa yhdellä prosenttiyksiköllä, mikä tuottaisi valtion kassaan 700 miljoonaa euroa lisätuloja.
Ansiotuloverotuksessa jätettäisiin indeksitarkistukset tekemättä, mikä merkitsee käytännössä palkkaverotuksen kiristymistä.
Lisäksi Helsingin Sanomien tietojen mukaa hallitus esittelisi myöhemmin tänään yhteensä runsaan 2,5 miljardin euron menoleikkaus- ja veronkorotuspaketin.

Nokia Siemens vähentää 624 työpaikkaa

Taloussanomat

22.3.2012  

Verkkoyhtiö Nokia Siemens on saanut päätökseen tammikuun lopussa alkaneet yt-neuvottelut.

Nokia Siemens aikoo vähentää Suomen toiminnoista 624 työpaikkaa. Asian vahvistaa Nokia Siemensin viestintäpäällikkö Riitta Mård.
Tammikuun lopussa alkaneissa yt-neuvotteluissa vähennystarpeeksi arvioitiin 1200 työpaikkaa. Vähennykset oli tarkoitus toteuttaa ensi vuoden loppuun mennessä.
Eniten työpaikkoja vähenee pääkaupunkiseudun toiminnoista. Tampereella ja Oulussa vähennykset jäävät alle sataan työpaikkaan. Tampereella leikkaustarvetta pienentää Nokia Siemensin ulkoistussopimus Tiedolle.
Nokia Siemens tarjoaa irtisanottaville lähtöpaketteja, joiden suuruus vastaa enimmillään vuoden palkkaa.

Nokia leikkaa jopa 1 000 työpaikkaa Salossa

Taloussanomat

22.3.2012

Matkapuhelinvalmistaja Nokia on saanut päätökseen helmikuussa aloitetut yt-neuvottelut, jotka koskivat Salon matkapuhelintuotantoa ja sen tukitoimintoja. Työvoiman vähennystarve Salon tuotannossa ja sen tukitoiminnoissa on enintään tuhat työpaikkaa, mikä vastaa helmikuussa annettua arviota.

Vähennykset toteutetaan vaiheittain tämän vuoden aikana niin, että suurin osa niistä toteutuu kesäkuun loppuun mennessä. Yt-neuvotteluissa on käsitelty henkilöstövähennysten perusteita, aikataulua ja tukiohjelmaa, jota Nokia tarjoaa irtisanottaville, yhtiö kertoo tiedotteessa.

Nokia tukee irtisanomisuhan alla olevia työntekijöitä tarjoamalla taloudellista tukea ja avaa Salon tuotannolle räätälöidyn Bridge-tukiohjelman, joka on rakennettu yhteistyössä tuotannon työntekijöiden edustajien ja Saloa sekä Varsinais-Suomea edustavien tahojen kanssa.

Tarkoitus on tarjota tukea uudelleentyöllistymiseen, jatko- ja uudelleenkoulutukseen sekä yrittäjyyteen. Lisäksi työntekijöillä on mahdollisuus pysyä Nokian palkkalistoilla kaksi kuukautta, vaikka työvelvoite sitä ennen loppuisikin. Nokia ja Salon kaupunki tekevät myös yhteistyötä ja tavoitteena on uusien työnantajien ja yritysten sijoittuminen Saloon.

– Teemme tiivistä yhteistyötä muun muassa Salon kaupungin, työ- ja elinkeinoministeriön ja Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kanssa, sanoo Nokian Suomen henkilöstöjohtaja Ville Valtonen tiedotteessa.

Yhtiö kertoi jo viime syksynä suunnittelevansa tuotannon muutoksia Salon, Unkarin Komarovin ja Meksikon Reynosan tehtailla, kun kännyköiden kokoonpano on siirtymässä Aasiaan.

Työuralinjaukset kelpaavat EK:lle

Taloussanomat

22.3.2012

 – Ratkaisu antaa hyvän pohjan työurien pidentämiselle ja tukee osaltaan myös sitä, että maan hallitus kykenee kehysriihessä taloutta vakauttaviin rakenteellisiin uudistuksiin, EK kirjoittaa tiedotteessaan.
EK:n mielestä kohoavan eliniän pitää nostaa myös vanhuuseläkkeen ikärajoja. Alarajaa määriteltäessä tulee tarkastella myös muita eläkejärjestelmän uudistustarpeita ja etuuskysymyksiä sekä eläke-edut turvaavaa maksukehitystä. Neuvotteluja jatketaan välittömästi, ja uudistusten tulee astua voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta, EK kirjoittaa.
Järjestön mukaan on olennaista tehostaa työttömyysturvajärjestelmää työnhakijaa aktivoivaan suuntaan. Ansiopäivärahan keston lyhentämisen sekä työttömyysturvaputken ja osa-aikaeläkkeen ikärajan nostamisen vaikutusta työuriin on seurattava, ja tarvittaessa tehtävä lisää työuria pidentäviä lisätoimia.
EK korostaa myös työkykyä ylläpitävien toimien merkitystä. Työkykyä pyritään pitämään yllä työterveyshuollon, työeläkejärjestelmän ja Kelan yhteistyötä kehittämällä. Kuntoutuksen tuloksellisuutta ja osatyökykyisten työllistymistä halutaan parantaa. Työpaikoilla aletaan laatia niin sanottuja työurasuunnitelmia, joissa jokaisen 58–60 vuotta täyttäneen kanssa käydään läpi työn kehittämistarpeet.
Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet jo hallitusohjelmaan kirjatusta tavoitteesta, että vuoteen 2025 mennessä keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousee 62,4 vuoteen.
– Tavoite ei toteudu ilman konkreettisia eläkepolitiikan uudistuksia ja työkykyä ylläpitäviä toimia. Nyt saavutettu sopimus on kokonaisuus, joka antaa tähän hyvät mahdollisuudet, EK sanoo tiedotteessaan.
– Olennaista on, että tarvittavat uudistukset valmistellaan ja toteutetaan mahdollisimman nopeasti.

Sokkihoitoa ja salonkikelpoinen vasemmisto!

Työttömyyseläkeputkea leikataan osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee

22.3.2012 

Helsingin Sanomat

Vesa Oja / HS

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja pääministeri Jyrki Katainen työuraneuvotteluissa Säätytalolla torstaina.

Työttömyyseläkeputkea leikataan vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneiltä yhdellä vuodella vuonna 2015.
Alle kolme vuotta työelämässä olleiden ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha laskee 400 päivään nykyisestä 500:sta.
Jos työtön ei osallistu työllistämisen aktiivitoimiin, työttömyyspäivärahakausi lyhenee sadalla päivällä. Aktivointivelvoite koskee myös ikääntyneitä työttömiä. Aktivoinniksi lasketaan esimerkiksi cv:n kirjoittamiskurssi tai työharjoittelu.
Varhennettu vanhuuseläke lakkautetaan, ja osa-aikaeläkkeelle pääsemisen rajaa nostetaan 60 ikävuodesta 61:een.
Työeläkemaksut nousevat vuosina 2015–2016 0,4 prosenttiyksikköä vuodessa. Summasta puolet maksaa työnantaja, puolet työntekijä.
Nämä toimet sisältyvät palkansaajajärjestöjen torstaina hyväksymään esitykseen, jonka tavoitteena on pidentää työuria.
Toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK hyväksyi esityksen ensimmäisenä, pian sen jälkeen myös Akava ja SAK. Työnantajien EK käsittelee yhä asiaa.
Työurien pidentämiseen tähtäävä ratkaisu pitti saada valmiiksi tänään, jotta se voidaan esitellä omaan kehysriiheensä kokoontuvalle pääministeri Jyrki Kataisen (kok)  hallitukselle.
Työuraneuvotteluja käytiin pitkin yötä.
Työmarkkinajärjestöt eivät eilen päässeet sopuun keinoista, joilla suomalaiset saataisiin pysymään työelämässä nykyistä pidempään.
Työntekijöpuolen mukaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK katkaisi neuvottelut eilen, kun SAK:n ja STTK:n hallitukset tyrmäsivät esityksen työttömyysputken lyhentämistä 1–2 vuodella. EK luopui aiemmin ehdotuksista eläkeiän nostamiseksi, mutta esitti vastineeksi työttömyysputken lyhentämistä.

Duunari tekee puolet työpäivästä ilmaiseksi 

Joonas Laine, 9.3.2012

 

Kaikki arvo syntyy työstä, sillä osakesalkun päällä istuminen ei tuota mitään uutta maailmaan – osakkeiden kaupassa ainoastaan omistusoikeudet vaihtuvat kädestä toiseen. Kun omistamisen perusteella pörsseissä kuitenkin jaetaan rahaa ja yritykset jakavat johtajilleen muhkeita bonuksia, niin herää kysymys: mistä tuo raha on peräisin, ellei työstä? Ja kenen työstä?
Kansaneläkelaitoksen tutkija Pertti Honkanen on laskenut, kuinka suuren arvon tunnin työ on keskimäärin luonut. Honkanen on verrannut kansantaloudessa syntyneen nettoarvonlisäyksen ja tehtyjen työtuntien lukumäärää, ja hänen suuntaa-antavien mutta talouden eri sektoreilla vuosina 1975-2004 hyvin samansuuntaisia tuloksia antavien laskelmiensa mukaan vuonna 2004 koko Suomen kansantalouden näkökulmasta 1,94 minuutin työ synnytti yhden euron verran uutta arvoa. (Honkanen 2007, 264-269). Vastaavan suuruisia tuloksia on muualtakin, ja esimerkiksi taloustieteilijä Paul Cockshottin mukaan kaksi minuuttia eurooppalaista keskimääräistyötä tuottaa noin yhden euron arvon (Cockshott 2011).
Jos työläiset saisivat itselleen koko luomansa arvon, olisi jokaisen työläisen tuntipalkan pitänyt vuonna 2004 olla noin 31 euroa. Työn tuottavuuden kasvun seurauksena tulisi tuntipalkan vuonna 2012 luonnollisesti olla suurempi. Kun teknologiateollisuudessa maksettu keskipalkka vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä oli vain noin 14 euroa tunnilta (Teknologiateollisuus 2008), niin se merkitsee, että työntekijöiden työpäivästä vähän yli puolet on mennyt suoraan omistavan luokan hyväksi.
Kolmen kympin tuntipalkasta osa olisi tietysti kerättävä veroina pois, (ilmaisten) julkisten palvelujen rahoittamiseksi sekä työtä tekemättömien tahojen – kuten vanhusten, vammautuneiden jne. – ylläpitämiseksi. Mutta vaikka veroaste olisi 30 prosenttia (kuten tänä vuonna 3 200€/kk ansaitsevilla, ks. Veronmaksajat ry 2012) tai enemmänkin, niin käteen jäävän palkan osuus olisi siltikin yli kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.
Ainoastaan hyvin pieni osa väestöstä nauttii yli 25 euron tuntipalkoista (4 000 €/kk tai enemmän). Tilastokeskuksen tietojen mukaan yksityisen sektorin tuntipalkkalaisista vain muutama prosentti ansaitsi tätä enemmän vuoden 2010 lopulla (Tilastokeskus 2010a); kuntasektorin tuntipalkkalaisista yksikään ammattiryhmä ei päässyt lähellekään näitä ansioita. (Tilastokeskus 2010c.)
Kuntasektorin kuukausipalkkalaisista vain erilaiset johtajat sekä lääkärit ansaitsivat keskimäärin yli 4 000 euroa kuukaudessa – kaikki muut ansaitsivat vähemmän. (Tilastokeskus 2010b.) Yksityisen sektorin kuukausipalkkalaisten osalta tilanne oli pitkälle sama: vuonna 2010 suurin osa johtajista, noin puolet erityisasiantuntijoista ja viitisentoista prosenttia asiantuntijoista ansaitsi 4 000 €/kk tai enemmän. (Tilastokeskus 2010d.)
Epäilemättä suuri osa yli 4000 € kuukaudessa ansaitsevista vastustaisi tasa-arvoiseen 31 euron tuntipalkkaukseen siirtymistä. Heidän lisäkseen vastustavalla kannalla olisivat tietenkin omistavan luokan edustajat miltei kokonaisuudessaan, sillä tasa-arvoisen palkkausjärjestelmän edellytyksenä on, että omaisuustulot lakkautetaan. Kaikkien muiden etu kuitenkin olisi, että kaikki työllä luotu arvo koituu sen tekijöiden, ei omistajien, hyväksi – tunti tunnista, joko suorana palkkana, tai verotuksella poiskerätyn osuuden kautta ilmaisina julkisina palveluina.
Tämän valossa voi miettiä, tulisiko työväenliikkeen ja erityisesti – syystä tai syyttä – ”päänavaajana” pidetyn, parhaillaan liittokokousvaalejaan käyvän Metalliliiton pitää näkyvästi esillä muitakin tavoitteita kuin muutaman prosentin palkankorotuksia ja sinänsä tärkeitä parannuksia joihinkin työehtosopimusten tekstikysymyksiin. Nykyisellään ei ole suoriuduttu kovin vahvasti edes tällä saralla: yhteiskunnallisen tulonjaon suunta on 1990-alusta lukien ollut pääoman eduksi ja palkansaajia tappioksi, niin että palkkatyön ja pääoman tulonjako oli vuonna 2009 samalla tasolla kuin se oli 1970-luvun alussa. (Savela 2011, 6.) Tämän kehityksen muuttaminen ei varmaankaan ole yhden ammattiliiton asia, mutta suunnanmuutosta tuskin syntyy, ellei asioita pidetä näyttävästi esillä julkisuudessa, tarvittaessa esimerkiksi hallitukseen kohdistuvan poliittisen lakon voimin – sellaisen järjestämistähän ei rajoita työrauhavelvollisuus, vaan ainoastaan häveliäisyys.
Joonas Laine on ehdolla Metalliliiton vuoden 2012 edustajakokousvaaleissa Varsinais-Suomen vaalipiirissä numerolla 105.
Lähteet
Cockshott, Paul. 2011. Ajatuksia johtajuudesta ja demokratiasta. Sosialismi.net.
Honkanen, Pertti. 2007. Työttömyys ja arvoteoria. Tutkielma työttömyydestä, talousteorioista ja sosiaalipolitiikasta. Turku: Turun yliopisto.
Teknologiateollisuus. 2008. Teknologiateollisuuden palkkatilasto. IV vuosineljännes. Helsinki: Teknologiateollisuus ry.
Tilastokeskus. 2010a. Yksityisen sektorin tuntipalkkaisten ansio oli vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä 14,59 euroa.
Tilastokeskus. 2010b. Kuntasektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio nousi 2,1 prosenttia vuonna 2010.
Tilastokeskus. 2010c. Liitetaulukko 8. Kuntasektorin tuntipalkat toimialaluokituksen mukaan 2010.
Tilastokeskus. 2010d. Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 255 euroa lokakuussa 2010.
Savela, Olli. 2011. Maksaako köyhä vähästäänkin? (PowerPoint -esitys)
Veronmaksajat ry. 2012. Palkansaajan tulo- ja marginaaliveroprosentit vuonna 2012

Yllätys - asuntojen kallistuminen Suomessa lähes Euroopan huippua

Talouselämä

Asuntojen reaalihinnat ovat Suomessa kallistuneet nopeammin kuin useimmissa teollisuusmaissa kymmenen viime vuoden aikana.
Tällaiseen tulokseen on päätynyt Lloyds-finanssijätin uusi International Global Housing Market Review -asuntomarkkinakatsaus, josta kirjoittaa muun muassa Daily Mail.
Asuntokatsaus sisältää seuraavan vertailun asuntojen hintojen muutoksista vuosien 2001 ja 2011 välillä:


Siitä ilmenee, että asuntojen reaalihinnat - siis inflaation vaikutuksesta puhdistetut hinnat - ovat nousseet 10 vuodessa peräti 61 prosenttia Suomessa. Tämä on enemmän kuin vertailun 56 prosentin keskiarvo.
Keskiarvoa puolestaan nostaa asuntojen vielä rajumpi kallistuminen kehittyvillä markkinoilla. Intiassa ja Venäjällä asuntojen reaalihinnat ovat yli kolminkertaistuneet, mikä nostaa keskiarvoa korkeammalle.
Jos vertaillaan pelkkiä eurooppalaisia teollisuusmaita, Suomen asuntohintojen nousu on kärkiluokassa. Edellä ovat vain Ranska, Norja ja Belgia. Taakse jäävät muun muassa Iso-Britannia, Espanja ja Tanska. Euroalueen keskiarvo on 23 prosenttia, joten Suomen asuntojen reaalinen hinnannousu on ollut siihen verrattuna lähes kolminkertainen. Vuodessa asuntojen reaalihinnat ovat nousseet keskimäärin 4,9 prosenttia Suomessa.
Merkillepantavaa on myös, että Saksassa asuntojen reaalihinnat ovat laskeneet 17 prosenttia vuodessa.

Pankkitalletus ei tuota, vaan syö rahaa

Taloussanomat

21.3.2012 06:06

86

Määräaikaistalletusten tuotot putosivat maalikuussa alle kahden prosentin. Pankit tarjosivat 25 000 euron talletukselle kuun alussa keskimäärin 1,98 prosentin tuottoa, selviää Suomen Rahatiedon vertailusta.
Toisin sanoen talletus vie rahaa enemmän kuin tuo. Jotta talletus tuottaisi rahaa, vuotuisen tuoton pitäisi olla vähintään 4,57 prosenttia, koska koroista perittävä lähdevero on 30 prosenttia ja inflaatio 3,2 prosenttia tammikuussa mitattuna.
Tähän ei yllä yksikään vertailun pankki. Vuoden talletuksen tuotto oli pankista riippuen 1,45–2,55 prosenttia. Suurimman koron maksoi Bigbank ja pienimmän Evli Pankki.
(Katso koko taulukko tämän jutun lopusta.)
Kolmen kuukauden tuotot vaihtelivat välillä 0,85–1,25 prosenttia ja kuuden kuukauden tuotot välillä 1,15–1,65 prosenttia.
Parhaat talletustarjoukset ylittävät markkinakorkojen tason kaikissa talletusjaksoissa. Inflaatiolle ne eivät silti pärjää.
Lasku
jatkuu
Tuotot kutistuivat jo vuoden alussa. Helmikuussa keskituotto oli 2,15 prosenttia ja tammikuussa 2,26 prosenttia.
Viime vuonna keskituotto kohosi elokuuhun asti ja pysytteli ennallaan marraskuuhun, kunnes Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkoaan marraskuussa ja joulukuussa kahdesti. Nyt ohjauskorko on 1,00 prosenttia.
Marraskuussa vuoden määräaikaistalletuksen keskituotto oli 2,43 prosenttia.
Säästötileissä
isot erot
Pankkien jatkuvaan säästämiseen sopivien tilien tuotot laskivat hiukan. 15 pankin vertailussa säästö- ja sijoitustalletusten keskituotto 10 000 eurolle oli 0,93 prosenttia. Helmikuun alun keskiarvo oli 0,98 prosenttia ja tammikuun 1,06 prosenttia.
Pankkien tarjoushaitari oli suuri, 0,10–3,5 prosenttia.
Parasta korkoa maksoi ruotsalainen luottoyhtiö Nordax Rahoitus. Sen tarjoama 3,5 prosentin korko oli yli kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin muiden. Nordax-yhtiöön tehdyt talletukset kuuluvat Ruotsin talletusrahaston piiriin. Varat ovat Sampo Pankin tilillä, joten talletukseen ei liity valuuttakurssiriskiä.
Vertailun alhaisimman tuoton sai S-Pankista.
Joihinkin säästö- ja sijoitustileihin liittyy nostorajoituksia ja -palkkioita.
Pankkien talletustarjoukset vaihtuvat päivittäin, ja erot pankkien kesken elävät koko ajan. Lopullinen toteutuva tuotto riippuu korko- ja inflaatiokehityksestä.

25 000 euron määräaikaistalletuksen vuosituotto, 1.3.2012
Pankki	3 kk, %	6 kk, %	12 kk, %	24 kk, %	36 kk, %
Bigbank	0,00	1,65	2,55	3,55	3,85
Nooa Säästöpankki Oy	1,20	1,60	2,20	1,85	1,85
Ålandsbanken	1,25	1,40	2,15	0,00	0,00
Aktia Pankki Oyj	1,00	1,20	2,10	2,35	2,50
AsuntoHypoPankki	1,02	1,32	2,06	2,31	2,36
Suupohjan Op *	1,05	1,40	2,05	2,05	2,10
Nordea	1,00	1,40	2,05	1,55	1,60
Helsingin OP Pankki	0,90	1,21	1,99	1,61	1,79
FIM	0,99	1,29	1,94	1,69	1,83
Tapiola Pankki	0,88	1,28	1,91	1,60	1,74
Sampo Pankki	1,00	1,50	1,90	2,00	2,20
S-Pankki	0,98	1,29	1,85	1,54	1,72
Handelsbanken	1,00	1,20	1,50	1,40	1,60
Evli Pankki	0,85	1,15	1,45	1,25	1,35
* POPpankki
Lähde: Suomen Rahatieto

10 000 euron talletuksen korko säästö- tai sijoitustilillä, 1.3.2012
Pankki	Tilin nimi	% p.a.	Korkosid.	Laskuperuste	Huomatukset
Aktia Pankki Oyj	säästötalletus	1,00	Kiinteä	päiväsaldolle	ei rajoituksia
AsuntoHypoPankki	avista talletustili	1,25	Hypo Prime	päiväsaldolle	ei rajoituksia
Evli Pankki	Käyttelytili	0,75	kiinteä	päiväsaldolle	ei rajoituksia
FIM	Parkkitili	1,35	FIM Prime	päiväsaldolle/kk	4 nostoa maksutta/v
Handelsbanken	sijoitustili	1,00	SHB-prime	päiväsaldolle	12 nostoa maksutta/v
Helsingin OP Pankki	jatkuva tuottotili	0,55	OP-Prime	päiväsaldolle	nostoprov 0,25 %
Nooa Säästöpankki	Nooan säästötalletus	0,75	kiinteä	päiväsaldolle	ei rajoituksia
Nordax Rahoitus****	Tuottotili	3,50	Pankki-oik. muuttaa	päiväsaldolle	12 nostoa maksutta/v
Nordea	EtuTili *	0,55	Nordea Prime	päiväsaldolle	ei rajoituksia
Nordnet Bank ****	Talletustili	0,70	Kiinteä	päiväsaldolle	ei rajoituksia
Sampo Pankki	Varatili**	0,82	euribor 12 kk	päiväsaldolle	2 nostoa maksutta/v
S-Pankki Oy	S-Tuottotili	0,10	S-Prime	päiväsaldolle	ei rajoituksia
Suupohjan Op *****	Talletustili	0,75	kiinteä korko	päiväsaldolle	ei rajoituksia
Tapiola Pankki	säästötili***	0,70	Tapiola Prime	päiväsaldolle	ei rajoituksia
Ålandsbanken	luontotili	0,25	ÅAB-Prime	päiväsaldolle	6 nostoa maksutta/v
Keskimäärin		0,93

Vuokratyöläinen heikommassa asemassa kaikilla mittareilla

(Blogin isäntä: lisäarvon ryöstömarkkinoiden uusi  "instromentti"> vuokratyöläinen!)

Työmarkkinat | 19.03.2012
Pron työmarkkinatutkimuksen ennakkotulokset vuodelta 2011 kertovat vuokratyön todellisuudesta.
Pro Uutiset/lähde: Pron lehdistötiedote
Vuokratyötä mainostetaan joustavana ja omaan elämään sopivana tapana tienata. Pron työmarkkina-tutkimuksen ennakkotulokset vuodelta 2011 kertovat toista.
– Vuokratyöntekijä on huono-osainen kaikilla mittareilla, kun verrataan samaa työtä vakituisissa työsuhteissa tekeviin, kertoo ict- ja viestintäsektorin johtaja Anssi Vuorio Ammattiliitto Prosta.

Kun vakituisen työntekijän kanssa samaa työtä tekee yhtä koulu- tettu ja yhtä kokenut vuokratyöntekijä, vuokratyöläinen saa työstä 10–15 prosenttia vakituista alemman palkan.

Määräaikaiset pelkäävät työssään vakituisia enemmän epäonnistumisia sekä työpaikan menettämistä. Myös työllistymismahdollisuudet arvioidaan vakituisia heikommiksi.
Vuokratyöntekijät eivät pääse käyttämään omaa osaamistaan, he eivät voi vaikuttaa työnsä sisältöön eivätkä työaikoihin. Palkkiot ja henkilökuntaedut jäävät saamatta, eikä vuokratyöläinen saa muiden lailla työterveys-palveluita. Vapaita ja lomia on vaikea pitää silloin kun haluaisi.
Työpaikan ilmapiiri on määräaikaiselle viileä. Määräaikainen arvioi vakituista merkittävästi useammin esimerkiksi, että työpaikalla ei auteta ja tueta toisia.
Ammattiliitto Pron kaikista jäsenistä vuokratyöntekijöitä  on keskimäärin noin kaksi prosenttia, mutta ict-alan prolaisista vuokratyössä on noin seitsemän prosenttia.

Vuokratyö yleistä ict-alalla

Yli 85 prosenttia Pron 130 000 jäsenestä on vakituisessa työsuhteessa. Vakituisen työsuhteen saa todennäköisimmin, jos on 30–49 -vuotias mies, ja työssä isossa organisaatiossa Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä tai Pohjanmaalla.  Lisäksi esimiehet, joita on yli 20 prosenttia Pron jäsenistä, ovat muita useammin vakituisessa työsuhteessa.
Pron tutkimusaineiston mukaan vuokratyöntekijäksi valikoituu erityisesti, jos on nuori ja työskentelee ict- alalla pienessä työpaikassa.

Ict-alalla käytetään yleisesti vuokratyöntekijöitä, ja määrä-aikaisuudet jatkuvat vuodesta toiseen. Pron jäsenet ict-alalla työskentelevät esimerkiksi puhelinoperaattorien puhelintuessa, myynnissä ja markkinoinnissa.

Johtaja Anssi Vuorio Prosta uskoo, että vakituiseen työsuhteeseen palkattu väki tulisi yrityksille edullisemmaksi.
– Vuokratyöntekijä tarkoittaa yritykselle jatkuvaa painetta kouluttaa vaihtuvaa väkeä. Suuri osa toimi-henkilöistä haluaa vakituisen työn, ja lähtee jos sitä on tarjolla muualla. Lisäksi vuokratyöntekijöitä pidetään vuodesta toiseen määräaikaisissa työsuhteissa. Se tuo pelon työpaikan menettämisestä, Vuorio sanoo.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Vuokratyösuhteessakin pääsääntö on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.  Korkein oikeus vahvisti asian uudessa ratkaisussaan tammikuussa 2012.
– Se ei ratkaise kaikkia ongelmia. Nyt meillä on toki aiempaa paremmat työkalut riitauttaa perusteettomat määräaikaiset vuokratyösopimukset, ja samalla auttaa jäsenet pysyvään työsuhteeseen.
Pron ict- ja viestintäsektorin johtajan Anssi Vuorion mukaan vuokratyö on ala muiden joukossa.
– Esimerkiksi teknologiateollisuudessa tilausten määrä vaihtelee talouden suhdanteiden mukaan ja yritykset sopeuttavat toimintaansa siihen. Työnantajalla on mahdollisuus lain mukaisilla edellytyksillä  lomauttaa ja irtisanoa, ja sen pitäisi riittää myös henkilöstövuokrausyrityksille, sanoo Vuorio.

Kolmikantaisen työelämämuutosryhmän on vahvistettava työsuhdetulkinnat

Työministeriön asettaman vuokratyötä selvittäneen työryhmän mietinnössä vahvistettiin vuonna 2007, että jos vuokrayritys voi tarjota vuokratyöntekijälle jatkuvasti työtilaisuuksia eri käyttäjäyrityksissä, vuokratyön-tekijän työsuhde on tulkittavissa toistaiseksi voimassa olevaksi.
– Tätä asiantilaa eivät henkilöstövuokrausyritykset edelleenkään myönnä ja asia pitäisi nyt vahvistaa raamisopimuksessa perustetussa vuokratyötä käsittelevässä työryhmässä, Vuorio esittää.
Työsopimuslain mukaan määräaikaisuuden perusteita ovat esimerkiksi perhevapaan sijaisuus, tuotanto-huippujen tasaaminen tai lyhytkestoinen määrätty työ, jota työnantaja ei teetä jatkuvasti.

Lisää aiheesta:
28.10.2011            vuokratyontekijoiden-asemaan-kohennusta.html

Suurin osa Suomen satamista pitäisi lopettaa 

Talouselämä 19.3.2012 , Ismo Virta

Suomen logistiikkaongelmiin paneutunut Eva Analyysi esittää kovia toimia Suomen logistisen kilpailukyvyn palauttamiseksi. Maantieteen lisäksi uusi iso uhka on EU:n rikkidirektiivi, joka tuo vuodesta 2015 lähtien jopa yli 800 miljoonan euron lisäkulut suomalaiselle vientiteollisuudelle. Lisäkulut syntyvät, kun nykyinen raskas polttoöljy ei enää kelpaa, vaan laivojen pitää siirtyä dieseliin tai maakaasuun.
Maanantaina julkaistun Eva (Elinkeinoelämän Valtuuskunta) Analyysin kirjoittaneen taloustoimittaja Marko Erolan mukaan logistiikkayhtiöt tosin lähinnä varautuvat maksamaan rangaistuksia, joita uusien sääntöjen rikkomisesta seuraa. Siirtyminen dieseliin ja kaasuun vaaditulla aikataululla kun ei yksinkertaisesti ole mahdollista.
Kun polttoaine käy kalliiksi, kaikista muista kuljetusketjun osista pitäisi puristaa loputkin löysät pois.
Erolan mukaan oleellinen Suomen kilpailuhaitta ovat laittomat lakot, jotka romuttavat Suomen kuljetusten luotettavuuden. Luotettavuudessa esimerkiksi Ruotsi on rajusti Suomea parempi.

”Kauppakumppanimme ovat suomalaisyritysten kanssa asioide- ssaan oppineet lisäämään kustannus-laskelmiinsa lakkolisän”,

toteaa Erola.

Analyysin mukaan Suomessa pitäisi ottaa käyttöön tuntuvat sakot laittomista lakoista. Myös työriitojen pakkosovittelua pitäisi lisätä. Tanskassa ja Norjassa parlamentit voivat yksinkertaisella enemmistöllä pakottaa työriidan osapuolet sopuun ja sama malli sopisi Erolan mukaan suomeenkin.

Suuri satamasaneeraus

Ison saneeraustarpeen Erola näkee satamissa. Suomessa on 52 satamaa, vaikka linjaliikenteelle riittäisi korkeintaan kymmenen. Osa teollisuussatamista toimii järkevästi, mutta valtaosa Suomen satamista siis pitäisi lakkauttaa, jotta satamatoiminnan yleinen tehokkuus paranisi.

Esimerkiksi transito-vienti Venäjälle loppuu pikku hiljaa, kun Venäjän satamakapasiteetti kasvaa.
”Eri arvioiden mukaan Suomi on hyötynyt transitosta 300-400 miljoonaa euroa vuosittain ja kolmisentuhatta työpaikkaa. Suomi on saanut viime sodista maksamansa sotakorvaukset takaisin kymmenen vuoden transitolla. Nämä 'sotakorvausten palautukset' ovat vähenemässä”, kirjoittaa Erola.