Suurin osa Suomen satamista pitäisi lopettaa 

Talouselämä 19.3.2012 , Ismo Virta

Suomen logistiikkaongelmiin paneutunut Eva Analyysi esittää kovia toimia Suomen logistisen kilpailukyvyn palauttamiseksi. Maantieteen lisäksi uusi iso uhka on EU:n rikkidirektiivi, joka tuo vuodesta 2015 lähtien jopa yli 800 miljoonan euron lisäkulut suomalaiselle vientiteollisuudelle. Lisäkulut syntyvät, kun nykyinen raskas polttoöljy ei enää kelpaa, vaan laivojen pitää siirtyä dieseliin tai maakaasuun.
Maanantaina julkaistun Eva (Elinkeinoelämän Valtuuskunta) Analyysin kirjoittaneen taloustoimittaja Marko Erolan mukaan logistiikkayhtiöt tosin lähinnä varautuvat maksamaan rangaistuksia, joita uusien sääntöjen rikkomisesta seuraa. Siirtyminen dieseliin ja kaasuun vaaditulla aikataululla kun ei yksinkertaisesti ole mahdollista.
Kun polttoaine käy kalliiksi, kaikista muista kuljetusketjun osista pitäisi puristaa loputkin löysät pois.
Erolan mukaan oleellinen Suomen kilpailuhaitta ovat laittomat lakot, jotka romuttavat Suomen kuljetusten luotettavuuden. Luotettavuudessa esimerkiksi Ruotsi on rajusti Suomea parempi.

”Kauppakumppanimme ovat suomalaisyritysten kanssa asioide- ssaan oppineet lisäämään kustannus-laskelmiinsa lakkolisän”,

toteaa Erola.

Analyysin mukaan Suomessa pitäisi ottaa käyttöön tuntuvat sakot laittomista lakoista. Myös työriitojen pakkosovittelua pitäisi lisätä. Tanskassa ja Norjassa parlamentit voivat yksinkertaisella enemmistöllä pakottaa työriidan osapuolet sopuun ja sama malli sopisi Erolan mukaan suomeenkin.

Suuri satamasaneeraus

Ison saneeraustarpeen Erola näkee satamissa. Suomessa on 52 satamaa, vaikka linjaliikenteelle riittäisi korkeintaan kymmenen. Osa teollisuussatamista toimii järkevästi, mutta valtaosa Suomen satamista siis pitäisi lakkauttaa, jotta satamatoiminnan yleinen tehokkuus paranisi.

Esimerkiksi transito-vienti Venäjälle loppuu pikku hiljaa, kun Venäjän satamakapasiteetti kasvaa.
”Eri arvioiden mukaan Suomi on hyötynyt transitosta 300-400 miljoonaa euroa vuosittain ja kolmisentuhatta työpaikkaa. Suomi on saanut viime sodista maksamansa sotakorvaukset takaisin kymmenen vuoden transitolla. Nämä 'sotakorvausten palautukset' ovat vähenemässä”, kirjoittaa Erola.