Talouselämän tutkimus: Suomalaiset kannattavat työhön patistelua ja pakottamista

Olli Ainola

 
Talouselämän teettämän mielipidetutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista kannattaa työelämän keppi- ja porkkanalinjaa, jotta työtunnit lisääntyisivät ja maan talous saataisiin kuntoon.
Vain 11 prosenttia ei hyväksy mitään muutoksia.
Suomalaiset kannattavat eniten työn vastaanottovelvollisuuden tiukentamista kuten sitä, että työttömän oikeutta kieltäytyä uudesta työstä rajoitetaan. Tämän keinon valitsi joka neljäs vastaaja.

Tutkimuksen perusteella suomalaiset vaikuttavat ainakin yleisellä tasolla hyväksyvän Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen suunnitelmat ryhtyä kovistelemaan työkykyisiä sorvin ääreen ja viihtymään enemmän töissä kuin vapaalla tai eläkkeellä.

Työpaikkakohtainen palkkasopiminen kiinnostaa

Taloustutkimuksen tekemässä haastattelututkimuksessa toiseksi suosituimmaksi keinoksi nousi työpaikkakohtaiset palkankorotukset eli yksilöllisempi sopiminen, jota varsinkin työväenliike on vierastanut.
Selvästi vähemmän, silti jonkin verran kannattajia keräsivät myös työttömyyskorvausten leikkaaminen, ensimmäisen sairaslomapäivän muuttaminen palkattomaksi, ulkomaisen työvoiman lisääminen tai eläkeikärajojen nostaminen.
Kaikkia näitä keinoja on viimeaikaisessa keskustelussa tarjottu lääkkeiksi siihen, että Suomessa tehtäisiin enemmän töitä.

Töihin patistaminen saa kannatusta kansan kaikista riveistä. Myös Sdp:n kannattajista ja pienipalkkaisista selvä enemmistö kannattaa nykyistä tiukempaa linjaa.

Hallituksen ohjelmana ”aktiivinen työpolitiikka”

Kysely tehtiin puhelinhaastatteluna toissa viikolla tuhannelle suomalaiselle.
Kyselyn tekemisen jälkeen viime torstaina Kataisen kuuden puolueen hallitus linjasi (Valtioneuvoston rakennepoliittinen kannanotto, pdf), että Suomen talouspolitiikan punaisena lankana on vastedes työhalujen herättely ja työhön patistaminen. Hallitus käyttää uudesta suunnasta nimitystä ”aktiivinen työpolitiikka”.
Jos uusi linjaus todella toteutuu, Suomen talouspolitiikan painopistettä muutetaan melko radikaalisti. ”Työpaikkojen luomisesta” siirrytään ”työn tarjonnan lisäämiseen”.
Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että yritysten tukemista vähennetään, mutta yrityksille yritetään turvata tarvittava työväki kiristämällä työttömyyskorvausjärjestelmää, lyhentämällä opiskeluaikoja ja rajoittamalla eläke-etuuksia.
Muutoksen uskotaan lisäävän suomalaisten työhaluja. Viime kädessä tavoitteena on lisätä tehtyjen työtuntien määrää.
Työtuntien lisääminen on tarpeen kasvun turvaamiseksi nykyisessä tilanteessa, jossa kansa kiihtyvään tahtiin siirtyy eläkkeelle mutta työntekijäikäluokat pienenevät.

Mallia haettu Ruotsista ja Saksasta

Kataisen hallitus on hakenut mallia uudelle politiikalleen Ruotsista ja Saksasta, joissa kokemukset ovat olleet lupaavia. Kumpikin maa porskuttaa Euroopan malliesimerkkinä talouden kasvun, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin mittareilla.
Ruotsissa tähän on päästy muun muassa kiristämällä työn vastaanottovelvollisuutta ja leikkaamalla sairausvakuutuskorvauksen ehtoja.
Ruotsissa yksi tärkeimpiä uudistuksia on myös ollut uusi tapa ajatella työkykyä.
Työkyky ajatellaan esimerkiksi niin, että raskasta ruumiillista työtä tekevä ei siirry työstään eläkkeelle vaan kevyempiin töihin, jopa täysin toiselle alalle ja uuteen ammattiin.
Saksassa on kiristetty työttömän velvollisuutta sekä etsiä että vastaanottaa uutta työtä. Puolen vuoden työttömyyden jälkeen työttömän on hyväksyttävä mikä tahansa työ, jossa nettotulot ovat suuremmat kuin työttömyyskorvaus.